keskiviikko 22. joulukuuta 2010

"ammattipinttymys
Maist. Hagman, postihallitus: företagsblindhet (ammattiin tai työhön uppoutuminen, niin ettei näe juuri mitään sen ulkopuolella) - esitettiin sanaa AMMATTIPINTTYMYS (Hannes Teppo)."
- Kielivaliokunta, 1947

tiistai 21. joulukuuta 2010

maanantai 20. joulukuuta 2010

"Weilin + Göös oli tiedustellut mahdollisuutta käyttää almanakan nimissä lyhyempää asua allakka. Oltiin sitä mieltä, että tämä asu ei ole täysin asiatyylinen, mutta että sitä voitaisiin käyttää joidenkin luonteeltaan epävirallisten almanakkojen nimissä."
- Kielilautakunta, 1972

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

"Turun Sanomien toimitukselle.
Meille on lähetetty Turusta kimppu leikelmiä, joissa on lehtenne tämänsyksyisten uutisten otsikoita. Lähettäjä vetoaa sekä kielikorvaansa että lapsena saamaansa kieliopintaitoon ja tiedustaa meidän mielipidettämme näistä esittämistään otsikoista ja hänen sanojensa mukaan muissakin lehdissä esiintyvistä samantapaisista kielenkäyttöseikoista."
- Kielilautakunnan moittiva kirje TS:n toimitukselle 1945

Kirjeessä annetaan esimerkeiksi Turun Sanomien oudosta otsikoinnista mm. seuraavat lainaukset: "Ruotsin sanomalehdistöä Demidov Moskovan radiossa syyttää", "Saksan laivaston jakoa Neuvostoliitto vaatii" sekä "Reinin rajansa turvaksi Ranskan on saatava"

lauantai 18. joulukuuta 2010

"KIIKARI-sanan tilalle oli tiedustettu suomal. vastinetta. Ei pidetty tarpeellisena, koska kiikari on Suomessa jo ainakin sata vuotta vanha ja asultaankin luontevasti sopii kieleemme."
- Kielilautakunta, 1946.

perjantai 17. joulukuuta 2010

"Onnittelu-, valittelu- tai muun adressin suomalaiseksi vastineeksi pantu ehdolle sana KOHDISTE."
- kielivaliokunta, 1946

torstai 16. joulukuuta 2010

"Kirjallisen ilmaisun ohjaava läänintaiteilija Arto Kytöhonka oli lähettänyt lautakunnalle esityksen HAKKERI-sanan käytöstä. Kytöhongan esitys oli samansuuntainen kuin lautakunnan aiemmin kokouksessaan antama suositus. Lautakunta suosittaa HAKKERI-sanaa käytettäväksi innokkaasta tietokoneiden harrastajasta eikä pidä toivottavana HAKKERIN käytön leviämistä rikollista tarkoittavaksi." 
- Kielilautakunta, 1987

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

"HERRA SOTAMARSALKKA MANNERHEIM, Päämaja.

Sitä mukaa kun Teidän johtamanne armeija vapauttaa Itä-Karjalan suomalaisväestön ikivanhaa asuma-aluetta, tulee päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi kysymys siitä, missä asussa tämän vierasheimoisten ja vieraskielisten valtiaiden hallinnassa satoja vuosia olleen maakuntamme paikannimistö on esiintyvä suomalaisessa kielenkäytössä ja sen esikuvan mukaan muissakin kielissä. Kokemushan on osoittanut, että venäläisten kartat ja muut heikäläiset lähteet esittävät Itä-Karjalan alkuperäistä suomalaista nimistöä enimmäkseen virheellisessä ja epäluotettavassa asussa, ja luonnollista on, ettei tuo nimistö suomalaisessakaan kirjallisuudessa ole vakiintunutta, sikäli kuin sitä kokonaisuudessaan siinä edes tavataan."
- Kielilautakunta & kaverit kirjeessään Mannerheimille 1942.

Mannerheim suhtautui pienellä varauksella:
"Kun Itä-Karjala toistaiseksi on vain armeijamme valtaamaa, eikä valtakuntaan liitettyä aluetta, on mielestäni kuitenkin ennenaikaista ryhtyä virallisesti nimien muuttamiseen. Sensijaan olisi alustavaan työhön ryhtyminen - nimiluettelon kokoaminen - varmaankin hyvin paikallaan."

Kaiken kaikkiaan Marski oli kyllä kovin yhteistyöhaluinen. Kirjeistä ja pöytäkirjoissa esiintyvästä puhinasta ja hyörinästä päätellen sota-aikana oli ainakin kolme henkilöä, joiden tehtävänä rintamalla oli paikannimien väijyminen ja ihmettely.

tiistai 14. joulukuuta 2010

"Mikään selittely ei siis voi muuttaa sitä tosiasiaa, että sana 'ilmastointi' käytettynä tarkoittamaan rakennuksensisäistä ilmansäätöä vaikuttaa liioittelevalta ja sellaisena jopa koomilliselta. Ja kuitenkin jokaisen teknisen termin tärkein ominaisuus mielestämme on oleva koruton asiallisuus."
- Kielivaliokunta, 1941

Kielivaliokunta ehdottaa ilmastoinnin sijaan termiä ILMANSÄÄTÖ.
"Tämä suomen sana sopii näet oivallisesti merkitsemään huoneilman kaikinpuolista teknillistä 'hallitsemista', siis paitsi ilman vaihtoa eli tuuletusta nimenomaan myös sen lämpö- ja kosteussuhteiden säätelyä."

Termin "ilmastointi" leviäminen on ilmeisesti paljolti Suomen puhallintehdas O.Y.:n aikaansaannosta. Hämmentävästi Suomen puhallintehdas on kovasti mielissään valiokunnan positiivisesta suhtautumisesta heidän sanavalintaansa, vaikka valiokunta ihan selvästi on sitä vastaan. Aineisto ei kerro, mistä moinen sekaannus on saanut alkunsa.

Puhallintehtaan kirjeestä:
"Emme voi varmuudella sanoa, olemmeko itse keksineet k.o. sanan, mutta olemme todennäköisesti myötävaikuttaneet sen saattamiseksi yleiseen käyttöön samalla kun olemme työskennelleet sillä tarkoitetun käsitteen tunnetuksi tekemiseksi Suomessa." ... "Käsityksenne, että käyttämämme sana on kielellisesti oikea, on tuottanut meille suurta tyydytystä, koska emme ole asiantuntijoita kielikysymyksissä mutta kylläkin ilmankäsittelykysymyksissä."

maanantai 13. joulukuuta 2010

"LASKUTELINE, laite jonka varassa lentokone starttaa ja laskee. Kun tämä lentokoneen osa nykyään ei enää ole mikään teline, olisi saatava kokonaan uusi nimitys tälle laitteelle. Voisko maalentokoneissa sanoa sitä 'maateliksi' ja vesikoneissa 'vesiteliksi'?"
- Prof. Ylisen tiedustelu, 1940

"TELIN asemesta päädyttiin ehdottamaan sanaa JALUS (jalukset; maajalus, vesijalus), jota pidettiin tähän tarkoitukseen kätevänä ja helposti ymmärrettävänä."
- Kielivaliokunta, 1940

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

"Valiokunta päätti suosittaa Suomen Yleisradiolle reportaashin sijaan käytätöön otettavaksi  - paremman puutteessa - sanaa SELOSTUS. (SELOSTAA, SELOSTAJA)"
- Kielivaliokunta, 1939

perjantai 10. joulukuuta 2010

"Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vastineeksi O.Y. Suomen Yleisradio A.B.:n kilpailussa.
Kilpailuun osallistui 477 henkilöä. Ehdotuksia tehtiin yht. 1607, joista erilaisia 980.

Ammennus, gramofonihelkiö, gramofonikaikue, epotti, avarto, eloittaja, elve, elviste, hokelma, ilmoke, juorumus, jukopää, kaapaste, kaijutelma, kaiku, kiertoselos, kilahdus, kurnuttaja, kuuhaaja, kuulonäkymä, kuulosilmä, kuunnel, kyselmä, käväisö, loihe, loitselma, loitsu, löytöretki, manaus, menoilu, mikroilu, miimi, muovailu, nappailu, näköhaastattelu, ounailu, pakiste, pilke, päläys, pätke, radioilu, radiste, rakennelma, Ratio Kökkäre, ratto, reppo, saalistus, Sammon Helke, sinkoretkeily, tiedonne, tioste, tungelma, tutkimusmatka, urkelma, urkelo, urkkio, utelu, uude(lma), valiste, viestintö, viikkorupate, yleiskuunnel, öiväily"
- Kielivaliokunta, 1939

torstai 9. joulukuuta 2010

Haltia-haltija -draaman lisäksi kielimiehiä on suuresti vaivannut "reportaasi" sanana ja käsitteenä.

"Miksikö 'reportaashi' sitten ei kelpaa? Kyllähän se saa kelvatakin, jollei parempaa löydetä, mutta kovin oudonsointuinen tuo sana suhuäänteineen - reportaashi! - on suomen kieleen. Niin outo, että se kenties saa jotkut kuuntelijat aivan aiheettomasti vieroksumaan koko ohjelma-alaakin."
- Lautakunnan selvitys reportaashi-sanan käytöstä, 1939

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

"Cannelinin ruots. suom. sanakirjan uutta painosta varten tiedustellaan valiokunnan mieltä seuraavien sanojen suomalaisista vastineista.
Dubbelgångare - kaksittainesiintyjä
Impressionism - tuokiotaide
Karikera - irvikuvata
Slangspråk - hulttiokieli"
- Kielivaliokunta, 1938

tiistai 7. joulukuuta 2010

"Faijaliitti"
- Kielivaliokunta, 1938

Jonkinlaisesta mineraalista on mitä ilmeisimminkin kyse. Mahtava nimi joka tapauksessa.

maanantai 6. joulukuuta 2010

HALTIA ja HALTIJA -sanojen käyttö mytologiseen olentoon viitatessa on aiheuttanut päänvaivaa vuosien saatossa.

"Pitkäaikaisen erimielisyyden aihe, kirjoitetaanko haltia vai haltija, kun on kysymys mytologisesta olennosta, sietänee taas joutua uuteen käsittelyyn, nimenomaan sen vuoksi, että Iso Tietosanakirja on vastoin kielioppaiden ohjeita johdonmukaisesti asettunut j:ttömälle kannalle. Kuten tiedetään, on prof. Tunkelo Virittäjässä asettunut puoltamaan J:llistä kirjoitusasua sanoissa haltija ja vartija, koskapa siten säästetään sanojen etymologiaan perehtymättömiltä tarpeeton kielenkäytön kompastin. Valtioneuvos Setälä-vainaja sen sijaan oli j:ttömällä kannalla."

"Toisena mahdollisuutena olisi, että vastoin kaikkia etymologisia tosiasioita konstruoidaan nominatiivi 'haltio', joka merkitsisi hurmiotilaa, ekstaasia." 
- Kielivaliokunta, 1937

lauantai 4. joulukuuta 2010

"Yliopiston Kotieläintieteellisen laitoksen hapankaalikokeet."
Otsikko "Emäntälehden" lokakuun numerossa 1936. Artikkeli alkaa – kuinkas muutenkaan – Napoleonin sotaretkistä.

perjantai 3. joulukuuta 2010

"KAMALAHILLO: Electuarium kamalae."
- Suomen apteekkien käsikauppahakemisto, 1932

torstai 2. joulukuuta 2010

"ROSKAJUMALAT. Valiokunta ei katsonut voivansa omaksua asian suhteen mitään kantaa."
- Kielivaliokunta, 1931

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

"BIOLOGIA = ELOTIEDE elokuva-sanan mukaan. Vähemmän vaativassa merkityksessä ELO-OPPI (vrt. kasvitiede, kasvioppi). KASVIELOTIEDE kenties sopisi, mutta ELÄINELOTIEDE on jo onnistumattomampi. Biologiakin sietäisi suomalaistua."
- Kielivaliokunta, 1930

tiistai 9. marraskuuta 2010

"SÄYSYKALA - PETOKALAN vastakohta; Hakulisen ja Tepon ehdottama entisen RAUHANKALAN tilalle."
- Kielilautakunta, 1950

tiistai 26. lokakuuta 2010

"A.V. Raidan ehdottamia uudissanoja HEITTÄMÖ, TYÖNTÄMÖ, PUTOAMO, HYPPÄÄMÖ, LÄHTEMÖ, TULEMO, AJANOTTAMO, RADIOIMO ei kannatettu."
- Kielilautakunta, 1950

torstai 21. lokakuuta 2010

"Prof. Pihkala oli tiedustellut, sopiiko uuden, soikealla pallolla pelattavan, rugbyn kaltaisen pelin nimeksi SOIKKOPALLO vai ehkä - koska SOIKKO lähinnä merkitsee pesuastiaa - SOIKOPALLO. Lautakunta asettui suosittamaan edellistä."
- Kielilautakunta, 1961

tiistai 19. lokakuuta 2010

"Virittäjässä 1/71 julistetun sanakilpailun sato. Mahdollisesti suositeltavia ehdotuksia: KONFRONTAATIO - otsakkaisuus, LOTION - koste, SINGLE (-levy) - yksile, SUPERMARKET - suurostola, UNDERGROUND - maahis-, UNDERSTATEMENT - vähätelmä, VISUALISOIDA - nähtävöidä, ZOOMATA - luistattaa"
- Kielilautakunta 1971.

lauantai 16. lokakuuta 2010

"SAAKKUNA. Eräänlainen satu tai tarina. Sanan karjalainen murremuoto on "suakkuna", joten sitä vastaa kirjakielessä asu SAAKKUNA eikä suokkuna, joka on virheellisesti normaalistettu."
- Kielivaliokunta 1947

tiistai 12. lokakuuta 2010

"'Venäjän kielen tutkijaa' tarkoittava sana suositettiin kirjoitettavaksi geminaatallisena asuun RUSSISTI."
- Kielilautakunta, 1979

perjantai 8. lokakuuta 2010

"Vanamo-seura oli tiedustellut suom. vastinetta adjektiiville RUDERALIS, joka tarkoittaa 'asuntojen ja kylien tienoilla esiintyvää'. Ehdotettiin adjektiivia KYLÄISÄ."
- Kielilautakunta, 1950

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

tiistai 5. lokakuuta 2010

"Lausuttiin, että MITÄTÖNTÄÄ -verbi on hankala käytännössä (on käytetty myös lyhyempää asua MITÖNTÄÄ); vastaavanlainen -TONTAA-johtotyyppi tarvitaan kuitenkin tekniikan alalla, ja siellä on jo käytössä esim. KAASUTONTAA, HAPETONTAA."
- Kielivaliokunta, 1946

torstai 30. syyskuuta 2010

"Sekä miehen että naisen paidassa on miehusta, mutta myös miehen housuissa.(?)"
- Kielivaliokunta, 1944

maanantai 27. syyskuuta 2010

"Prof. Itkosen ehdotuksesta kehotettiin Kielitoimistoa lähettämään tärkeimmille lehdille kehotus käyttää asua HASIS."
-Kielilautakunta, 1970

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Arkistojen kätköistä löydettyä hammaslääkärisanastoa vuodelta 1936. Käytössä ollut sana ensin, kielilautakunnan ehdotus sen jälkeen. Hyytävää.

ekskavaattori = koverrin
ekstraktiopihdit = poisto-, vetopihdit
kautteri = poltin, syövytin
stikkeli = kaiverrin
skaavari = kaavin
lehtisahan varsi, parempi: lehtisahan kaari
juotospinsetti = juotos-atulat
ruuvimeisseli = ruuvitaltta
kramponkipihdit = väkäpihdit
Lansetti = viiltoveitsi
Raspatorium = kalvin(rauta)
Raspi voidaan hyväksyä toistaiseksi. Resektiopihdit samoin
Sirkkeli = länkiharppi
Klossi (suu- ja nenäontelon välisen halkion täyte) = tuke, lakituke (myös tölkkä, tulppa)

Fantomi-sanalle (merk. harjoitustyönä tehtyä proteesia) ei keksitty vastinetta.

maanantai 20. syyskuuta 2010

"Oy Fazerin Musiikkikauppa tiedusteli, miksi voitaisiin nimittää hitaasti pyörivää äänilevyä, jonka soittoaika on tavallista pitempi. Mainittiin monia mahdollisuuksia, esim. kesto-, pitkäsoittolevy, mutta päädyttiin suosittamaan termiä KAUANSOIPA, jota voitaisiin käyttää substantiivisesti, ilman LEVY-sanaa."
- Kielilautakunta, 1952

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

"Talouselämä-lehdessä oli ehdotettu (mainos)kampanjalle vastinetta (mainos)mittely. Hyväksyttiin toimiston johtajan kirje, jossa tätä ehdotusta vastustettiin. Kampanja-sana sopii hyvin suomen kieleen; omaperäistä sanaa suosiva voi käyttää sanaa mainosrynnäkkö."
- Kielilautakunta, 1968

maanantai 23. elokuuta 2010

"KABINETTI eli 'ravintolan yksityishuone'. Mainittu suom. vastineiksi sanat ERIÖ (sopiva, mikäli Kansallisteatteri on luopunut sen käytöstä WC:n nimenä), KAMMIO, SULKIO, ERI(S)HUONE."
- Kielilautakunta, 1950
Kammio ja sulkio eivät kuulosta järin markkinointikelpoisilta nimiltä. Vieläköhän Kansallisteatterissa vessaa kutsutaan eriöksi?

torstai 19. elokuuta 2010

"Urheilukilpailuissa viimeiseksi jääneen kilpailijan (myös joukkueen) leikill. nimityksenä on ollut meilläkin JUMBO. On kysytty sille suomal. vastinetta. Päätetty panna ehdolle sana NALLI, joka tunnetaan sanonnasta 'jäi kuin nalli kalliolle'".
- Kielivaliokunta, 1946
Nalli! Tykkään!

keskiviikko 18. elokuuta 2010

"Vastine-ehdotuksia englanninkieliselle ilmaukselle JET LAG: LENTOVIIVE, JÄTTÄMÄ, LENTOHEITE, HEITE ja VISKE. Kokouksessa 19.3.1979 pidettiin suositettavana vastineena sanaa AIKAERORASITUS."
- Kielilautakunta, 1979
Viske on minusta oikein toimiva jet lagin korvike, suositti lautakunta mitä hyvänsä.

maanantai 16. elokuuta 2010

"JATKOLEIKE - Ks. nurkkaromaani."

Ei päiväystä, ei kontekstia. Eikä varmaan yllätä, ettei kyseistä "nurkkaromaania" löydy mistään päin arkistoja. Minulla ei ole aavistustakaan, mihin tällä viitataan.

torstai 12. elokuuta 2010

"Sanan INDOKTRINAATIO vastineeksi ehdolla olleista - ennestään UJUTUS, PURETUS, ÄLYTYS, ISKOSTUS, PROPAGOINTI, uusina OPITUS, OPENNUS - ei mitään pidetty suositettavana."
- Kielilautakunta, 1976

keskiviikko 11. elokuuta 2010

"IMUSAVU = 'tupakanpoltossa syntyvä savu"; tupakan itse kytiessä syntyy KYTEMÄSAVU."
- Kielivaliokunta 1945

tiistai 10. elokuuta 2010

"Tekn. tohtori Ryti ja tohtori Sadeniemi pitivät hyvinä sanaa HUOMINTA ('huomioon otto') ja verbiä HUOMIA ('ottaa huomioon')."
- Kirjevastaus n:o 116/56

maanantai 9. elokuuta 2010

"HAPANLOHKO = 'hapatetusta taikinasta ja nauriinlohkoista valmistettu ruokalaji. Itämurteiden sana."
-Kielivaliokunta, 1936
Googlauksen perusteella hapanlohko vaikuttaisi olevan suunnilleen jonkinlaista ruisleipäperunapuuroa. Vieläköhän sitä mahdetaan syödä Suomessa?

perjantai 6. elokuuta 2010

"HAPANIMELÄ. Tämän leivännimityksenä käytetyn termin sijaan päätettiin ehdottaa sanaa varikoinen."
- Kielivaliokunta, 1936
Että tiedätte sitten seuraavan kerran kiinalaisessa ravintolassa syödessänne! Sitä friteerattua tofukikkaretta pyöritellään varikoiskastikkeessa eikä missään hapanimelässä!

torstai 5. elokuuta 2010

"FLANELLI. Sana kelpaa, mutta huomautettiin, että vanhastaan on olemassa flanellia merkitsevä sana RAPIKKO."
- Kielivaliokunta 1944

keskiviikko 4. elokuuta 2010

"FIKTIOLEIKKI = pikkutyttöjen nukkeleikit, kotileikit, poikien käyttäminen esim. toista lasta hevosena jne. Tieteelliseen esitykseen sopii FIKTIOLEIKKI, mutta sen ohelle ehdotetaan suomal. sanoja TEETTELYLEIKKI, KUVITELMALEIKKI, TEENTELYLEIKKI."
- Kielivaliokunta, 1946
Tytöt leikkii nukeilla sillä aikaa kun pojat käyttää muita lapsia hevosina. Asia selvä.

tiistai 3. elokuuta 2010

"E-loppuisten NALLE-tyyppisten sanojen taivutus."
- Aihe kielilautakunnan kokouksessa 1982.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

"Sanaa DATASIIRTOVERKKO ei pidetty hyväksyttävänä suomen kieleen huonosti sopivan sanan DATA vuoksi. Lautakunta piti mahdollisena sanoja TIEDONSIIRTOVERKKO ja KONETIETOVERKKO."
- Kielilautakunta, 1981

torstai 29. heinäkuuta 2010

"Fuksi-nimitystä lienee osakuntien säännöissä käytetty vasta v:sta 1932, jolloin eri osakunnissa otettiin käytäntöön n.s. fuksikasvatus. Fuksin ohella käytetään myös nimityksiä MURSU ja BEAANI, jotka eivät myöskään tunnu sopivilta, koska niillä on tietty halventava sävy."
- Herra Tolvasen kirje kielivaliokunnalle 1939

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

"Suomen Ladun ehdotuksesta päätettiin puoltaa termiä AUTOMAJA, "asuntovaunu".
- Kielilautakunta 1961
Saataiskohan Suomen armeijalle lanseerattua tälleen jälkikäteen termi PANSSARIMAJA! Ja sit kanssa TELAMAJA sekä HYÖKKÄYSMAJA!

Niin ja mikäettei lapsia voitaisi työnnellä kaupungilla LASTENMAJASSA. Ja junassa matka kuluisi pirteästi ...RAVINTOLAMAJASSA!

Ei suotta kielilautakunta tee arvokasta työtä Suomen kielen edistämisen eteen!

maanantai 26. heinäkuuta 2010

torstai 22. heinäkuuta 2010

"Sanaa ASTEVAIHTELEMATTOMUUS ei pidetty moitteettomana."
- Kielivaliokunta, 1946
Mutta ei siihen toisaalta myöskään ehdotettu mitään parannusta tai edes kerrottu, mikä siinä tarkalleen aiheutti moitteettomattomuuden.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

"Vt. professori Sihvo oli tiedustellut sopivaa nimeä sielunhoitoon hakeutuvalle. Kielilautakunta päätti suosittaa sanaa ASIAKAS. Mahdollisena pidettiin sanaa TURVATTI, jos tarvitaan termiä."
- Kielilautakunta, 1980

tiistai 20. heinäkuuta 2010

"AIVIMINEN ja LUOTTELU ovat yliluomista; aiviminen on tiheämpää ja matalampaa, luotteleminen harvempaa ja syvempää."
- Kielivaliokunta, 1944
Puhtaasti lonkalta arvaisin tuon liittyvän jotenkin kankaisiin ja ompelemiseen. Mutta ihan yhtä hyvin noi voisi olla jotain 1. maailmansodan ilmamanööverejäkin.

"Merde! Saksalainen sikakoira luotteli Fokkerissaan suoraan auringosta! Edes tiukka aiviminen ei pelastanut peräsintäni luotisuihkulta!"

maanantai 19. heinäkuuta 2010

"Teknillisen Sanaston toimitus tiedustanut sanalle AGGREGAATTI vastinetta. Valiokunta ehdotti sanaa KYTKELMÄ. (Aggregaatiksi kytketään esim. moottori ja dynamo. Valaistusaggregaatti.)"
- Kielivaliokunta, 1937

perjantai 16. heinäkuuta 2010


Miksi tässä on kuva jonkinlaisesta kortistosysteemistä? Jotta tätä sivua mainostavassa Facebook-statuspäivityksessäni olisi muutakin kuin vain tylsää linkkitekstiä! Shokeeraavaa!

torstai 15. heinäkuuta 2010

"Prof. Saarimaan ehdotuksesta päätettiin suositella STT:lle ääntämystä NJUUJORK (New York), SA NFRANSI SKO (San Francisco) ja (T)ŠIKAAGO (Chicago)."
- Kielilautakunta, 1959

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

"Suunnitellusta z-kirjaimen käytön supistamisesta päätettiin luopua sen herättämän vastustuksen vuoksi."
- Kielilautakunta, 1969

tiistai 13. heinäkuuta 2010

"Tohtori Sadeniemen alustus YLI ja ALLE -sanojen käytöstä oli esillä, ja sen ponteen yhdyttiin. Haluttiin kuitenkin tähdentää, että yhä edelleen oli usein asetettava etusijaan jokin muu ilmaus."
- Kielilautakunta, 1958

maanantai 12. heinäkuuta 2010

"VALSSI

Jyrässä on miel. TELA kuin VALSSI."
- Kielilautakunta, 1951
Ja minä kun luulin kyseisen pöytäkirjamerkinnän käsitelleen sitä tanssia. Toisaalta häätela olisi hieno perinne!

perjantai 9. heinäkuuta 2010

"Puheenjohtajan ehdotuksesta päätettiin lähiaikoina ottaa esille kysymys yleisradion kielenkäytöstä. Huolimaton puhekieli valtaa siellä tilaa levottomuutta herättävällä tavalla. Myös koulut kaipaavat ohjeita tässä suhteessa." - Kielilautakunta, 1973
Lautakunnan synkin hetki! Herran vuonna 1973 oikeakielisyyden rautainen ote kansasta alkaa lipsua! Kielilautakunta nostaa hälytystasoa ja sulkee bunkkerin ovet!

torstai 8. heinäkuuta 2010

"Luettiin opettaja Rauhalan kirje, jossa ehdotettiin uudissanaa NIISTE räkä-sanan sijaan. Sanaa pidettiin mahdollisena, mutta ei suotavana."
- Kielilautakunta, 1976

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

"Colour conditioning eli VÄRISUHDITUS" - Kielilautakunta, päivämäärä puuttuu
Minulla ei ole aavistustakaan, onko värisuhditus lyöntivirhe vai ihan oikea ehdotus. Tämä on aika yleinen ongelma monien kielilautakunnan ehdotusten kanssa.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

"VIIHDE-

Yleisradion ja Suomen Kuvalehden toimeenpaneman kilpailun tuloksena saatu sana arvokkaan, taiteellisen ajanvietemusiikin ja -kirjallisuuden nimeksi, esim. viihdemusiikki, viihdekirjallisuus, viihdeohjelma, viihdeosasto jne."
- Kielivaliokunta 1947
Go arvokas ja taiteellinen ajanviete!

maanantai 5. heinäkuuta 2010

"Serpin pakinan innoittamana oli prof. Tunkelo esittänyt Helsingin Sanomissa 3.12.40 kansankielen sanaa VERKILÖ otettavaksi käyttöön takinripustinsilmukan lyhyempänä nimenä."
- SKS:n kielivaliokunta 1940
Samassa yhteydessä suositettiin ottamaan käyttöön myös VIILEKKEET (housunkannattimet) sekä LAISKA (vaatteenripustin).

torstai 1. heinäkuuta 2010

"Oli tiedusteltu, olisiko par. käyttää fraasia OTTAA VAARIN ~ VAARI siten, että jälkimmäinen sana on muuttumatta VAARIN-asussa, vai siten, että se vaihtelee eri objektin sijoissa lauseyhteyden mukaan. Lautakunta suositti ensi sijalle objektin mukaista taivutusta perustellen kantaansa lähinnä sillä, että se on Raamatun käytäntö, ja myös Nykysuomen sanakirjan aineksella, jossa objektin mukainen taivutus oli vallitsevana."
- Kielilautakunta, 1953
Aina on hyvä muistaa, että asioita voi perustella Raamatun käytännöillä. Jopa vaarin asua.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

"UME = sumu, jonka aikana näkyvyys on 1-2 km (0-1 km = SUMU, 2-10 km = UTU)."
- Kielilautakunta, 1950

tiistai 29. kesäkuuta 2010

"Yliop. Saarimaa tiedusti, onko hyväksyttävää liikekirjeenvaihdossa käytetty sana TÄNÄINEN, joka on lyhyempi kuin TÄMÄNPÄIVÄINEN. Sanaa pidettiin hyväksyttävänä."
- kielivaliokunta, 1936

maanantai 28. kesäkuuta 2010

"Prof. M.J. Kotilainen on ehdottanut käytettäväksi sanaa TYYTYISÄ kasvista, joka ei ole 'vaatelias', vaan voi kasvaa hyvin karuillakin paikoilla. Sanaa VAATIMATON pidettiin myös sopivana."
- Kielilautakunta, 1954

torstai 24. kesäkuuta 2010

"Sisäasiainministeriön poliisiasiain esittelijä oli tiedustanut suomenkielistä vastinetta sanalle VIINATROKARI. Keskusteltuaan valiokunta päätti suosittaa seuraavia sanoja: 1) PIRTURI, 2) SALAVIINOITSIJA ja 3) SALAVIINURI, mainitussa järjestyksessä."
- SKS:n kielivaliokunta, 1938

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

"Uusi kuvalehti oli julistanut kilpailun, jotta saataisiin uudet nimitykset käsitteille SCOOTER ja MOPED; parhaiksi katsottiin ehdotukset HURU (scooter) ja NOPSO (moped)."
- Kielilautakunta, 1955
Mainioita nimiä, mutta mopo ja skootteri taisivat lopulta vetää pisimmät korret. Eipä silti, Nopso olisi oikein näppärä nimi mopolle. Joskaan ei ehkä kauhean katu-uskottava.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

"Eräitä vankienkuulustelumenetelmiä kuvaava sana AIVOPESU kuuluisi lautakunnan mielestä paremmin AIVOJENPESU."
- Kielilautakunta, 1955

torstai 17. kesäkuuta 2010

"Fuksin tilalle kielilautakunta on ehdottanut vuonna 1939 sanoja nuorukka, hurrikas ja keltanokka. Lopullisesta ehdotuksesta pois karsiutui vesa ja itu."

Sarjassamme "sanoja jotka eivät sitten kuitenkaan ottaneet tuulta purjeisiinsa"

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Tämä ei ole suora sitaatti, mutta mainittakoon silti että lautakunta piti epäeuklidista mahdollisesti harhaanjohtavana terminä. Suositeltu muoto on ei-euklidinen.

Että tiedätte, kun seuraavan kerran palaatte Arkham Horrorin äärelle!

(Mitäköhän lautakunta on mieltä Cthulhusta? varmaan "Maisteri Larvannon ehdotuksesta sanaa KAUHIAINEN ehdotetaan korvaamaan ihmiskurkulle vierasta nimitystä CTHULHU.")

tiistai 15. kesäkuuta 2010

"Ehdotettu sanaa TIPOKAS BROILERIN suomenkieliseksi vastineeksi. Sanaa pidettiin hyvänä ja päätettiin tiedustella kaupan keskusjärjestöjen kantaa nimeen."
- Kielilautakunta, 1980
Ei tainnut kaupan keskusjärjestöillä olla kauhean innostunutta vastaanottoa.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

"Sanaa PUTKILO ei pidetty sopivana TUUBIN vastineeksi, vaan esitettiin tähän prof. Rapolan ehdottamaa sanaa PURSO."
- Kielilautakunta, 1955

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

"Kalmoutumisilmiö on kuolleen ruumiissa tapahtuvan hajoamisprosessin nimitys."
Kalmoutumisilmiö on myös perin mainio nimi bändille.