"HERRA SOTAMARSALKKA MANNERHEIM, Päämaja.

Sitä mukaa kun Teidän johtamanne armeija vapauttaa Itä-Karjalan suomalaisväestön ikivanhaa asuma-aluetta, tulee päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi kysymys siitä, missä asussa tämän vierasheimoisten ja vieraskielisten valtiaiden hallinnassa satoja vuosia olleen maakuntamme paikannimistö on esiintyvä suomalaisessa kielenkäytössä ja sen esikuvan mukaan muissakin kielissä. Kokemushan on osoittanut, että venäläisten kartat ja muut heikäläiset lähteet esittävät Itä-Karjalan alkuperäistä suomalaista nimistöä enimmäkseen virheellisessä ja epäluotettavassa asussa, ja luonnollista on, ettei tuo nimistö suomalaisessakaan kirjallisuudessa ole vakiintunutta, sikäli kuin sitä kokonaisuudessaan siinä edes tavataan."

- Kielilautakunta & kaverit kirjeessään Mannerheimille 1942.

Mannerheim suhtautui pienellä varauksella:

"Kun Itä-Karjala toistaiseksi on vain armeijamme valtaamaa, eikä valtakuntaan liitettyä aluetta, on mielestäni kuitenkin ennenaikaista ryhtyä virallisesti nimien muuttamiseen. Sensijaan olisi alustavaan työhön ryhtyminen - nimiluettelon kokoaminen - varmaankin hyvin paikallaan."

Kaiken kaikkiaan Marski oli kyllä kovin yhteistyöhaluinen. Kirjeistä ja pöytäkirjoissa esiintyvästä puhinasta ja hyörinästä päätellen sota-aikana oli ainakin kolme henkilöä, joiden tehtävänä rintamalla oli paikannimien väijyminen ja ihmettely.