"alle
Ks. korttia yli."

- Kielilautakunnan arkiston kortisto

"Weilin + Göös oli tiedustellut mahdollisuutta käyttää almanakan nimissä lyhyempää asua allakka. Oltiin sitä mieltä, että tämä asu ei ole täysin asiatyylinen, mutta että sitä voitaisiin käyttää joidenkin luonteeltaan epävirallisten almanakkojen nimissä."

- Kielilautakunta, 1972

"Turun Sanomien toimitukselle.
Meille on lähetetty Turusta kimppu leikelmiä, joissa on lehtenne tämänsyksyisten uutisten otsikoita. Lähettäjä vetoaa sekä kielikorvaansa että lapsena saamaansa kieliopintaitoon ja tiedustaa meidän mielipidettämme näistä esittämistään otsikoista ja hänen sanojensa mukaan muissakin lehdissä esiintyvistä samantapaisista kielenkäyttöseikoista."

- Kielilautakunnan moittiva kirje TS:n toimitukselle 1945

Kirjeessä annetaan esimerkeiksi Turun Sanomien oudosta otsikoinnista mm. seuraavat lainaukset: "Ruotsin sanomalehdistöä Demidov Moskovan radiossa syyttää", "Saksan laivaston jakoa Neuvostoliitto vaatii" sekä "Reinin rajansa turvaksi Ranskan on saatava"

"KIIKARI-sanan tilalle oli tiedustettu suomal. vastinetta. Ei pidetty tarpeellisena, koska kiikari on Suomessa jo ainakin sata vuotta vanha ja asultaankin luontevasti sopii kieleemme."

- Kielilautakunta, 1946.

"Onnittelu-, valittelu- tai muun adressin suomalaiseksi vastineeksi pantu ehdolle sana KOHDISTE."

- kielivaliokunta, 1946

"Kirjallisen ilmaisun ohjaava läänintaiteilija Arto Kytöhonka oli lähettänyt lautakunnalle esityksen HAKKERI-sanan käytöstä. Kytöhongan esitys oli samansuuntainen kuin lautakunnan aiemmin kokouksessaan antama suositus. Lautakunta suosittaa HAKKERI-sanaa käytettäväksi innokkaasta tietokoneiden harrastajasta eikä pidä toivottavana HAKKERIN käytön leviämistä rikollista tarkoittavaksi." 

- Kielilautakunta, 1987

"HERRA SOTAMARSALKKA MANNERHEIM, Päämaja.

Sitä mukaa kun Teidän johtamanne armeija vapauttaa Itä-Karjalan suomalaisväestön ikivanhaa asuma-aluetta, tulee päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi kysymys siitä, missä asussa tämän vierasheimoisten ja vieraskielisten valtiaiden hallinnassa satoja vuosia olleen maakuntamme paikannimistö on esiintyvä suomalaisessa kielenkäytössä ja sen esikuvan mukaan muissakin kielissä. Kokemushan on osoittanut, että venäläisten kartat ja muut heikäläiset lähteet esittävät Itä-Karjalan alkuperäistä suomalaista nimistöä enimmäkseen virheellisessä ja epäluotettavassa asussa, ja luonnollista on, ettei tuo nimistö suomalaisessakaan kirjallisuudessa ole vakiintunutta, sikäli kuin sitä kokonaisuudessaan siinä edes tavataan."

- Kielilautakunta & kaverit kirjeessään Mannerheimille 1942.

Mannerheim suhtautui pienellä varauksella:

"Kun Itä-Karjala toistaiseksi on vain armeijamme valtaamaa, eikä valtakuntaan liitettyä aluetta, on mielestäni kuitenkin ennenaikaista ryhtyä virallisesti nimien muuttamiseen. Sensijaan olisi alustavaan työhön ryhtyminen - nimiluettelon kokoaminen - varmaankin hyvin paikallaan."

Kaiken kaikkiaan Marski oli kyllä kovin yhteistyöhaluinen. Kirjeistä ja pöytäkirjoissa esiintyvästä puhinasta ja hyörinästä päätellen sota-aikana oli ainakin kolme henkilöä, joiden tehtävänä rintamalla oli paikannimien väijyminen ja ihmettely.

"Mikään selittely ei siis voi muuttaa sitä tosiasiaa, että sana 'ilmastointi' käytettynä tarkoittamaan rakennuksensisäistä ilmansäätöä vaikuttaa liioittelevalta ja sellaisena jopa koomilliselta. Ja kuitenkin jokaisen teknisen termin tärkein ominaisuus mielestämme on oleva koruton asiallisuus."

- Kielivaliokunta, 1941

Kielivaliokunta ehdottaa ilmastoinnin sijaan termiä ILMANSÄÄTÖ.
"Tämä suomen sana sopii näet oivallisesti merkitsemään huoneilman kaikinpuolista teknillistä 'hallitsemista', siis paitsi ilman vaihtoa eli tuuletusta nimenomaan myös sen lämpö- ja kosteussuhteiden säätelyä."

Termin "ilmastointi" leviäminen on ilmeisesti paljolti Suomen puhallintehdas O.Y.:n aikaansaannosta. Hämmentävästi Suomen puhallintehdas on kovasti mielissään valiokunnan positiivisesta suhtautumisesta heidän sanavalintaansa, vaikka valiokunta ihan selvästi on sitä vastaan. Aineisto ei kerro, mistä moinen sekaannus on saanut alkunsa.

Puhallintehtaan kirjeestä:
"Emme voi varmuudella sanoa, olemmeko itse keksineet k.o. sanan, mutta olemme todennäköisesti myötävaikuttaneet sen saattamiseksi yleiseen käyttöön samalla kun olemme työskennelleet sillä tarkoitetun käsitteen tunnetuksi tekemiseksi Suomessa." ... "Käsityksenne, että käyttämämme sana on kielellisesti oikea, on tuottanut meille suurta tyydytystä, koska emme ole asiantuntijoita kielikysymyksissä mutta kylläkin ilmankäsittelykysymyksissä."

"LASKUTELINE, laite jonka varassa lentokone starttaa ja laskee. Kun tämä lentokoneen osa nykyään ei enää ole mikään teline, olisi saatava kokonaan uusi nimitys tälle laitteelle. Voisko maalentokoneissa sanoa sitä 'maateliksi' ja vesikoneissa 'vesiteliksi'?"

- Prof. Ylisen tiedustelu, 1940

"TELIN asemesta päädyttiin ehdottamaan sanaa JALUS (jalukset; maajalus, vesijalus), jota pidettiin tähän tarkoitukseen kätevänä ja helposti ymmärrettävänä."
- Kielivaliokunta, 1940

"Valiokunta päätti suosittaa Suomen Yleisradiolle reportaashin sijaan käytätöön otettavaksi  - paremman puutteessa - sanaa SELOSTUS. (SELOSTAA, SELOSTAJA)"

- Kielivaliokunta, 1939

"Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vastineeksi O.Y. Suomen Yleisradio A.B.:n kilpailussa.
Kilpailuun osallistui 477 henkilöä. Ehdotuksia tehtiin yht. 1607, joista erilaisia 980.

Ammennus, gramofonihelkiö, gramofonikaikue, epotti, avarto, eloittaja, elve, elviste, hokelma, ilmoke, juorumus, jukopää, kaapaste, kaijutelma, kaiku, kiertoselos, kilahdus, kurnuttaja, kuuhaaja, kuulonäkymä, kuulosilmä, kuunnel, kyselmä, käväisö, loihe, loitselma, loitsu, löytöretki, manaus, menoilu, mikroilu, miimi, muovailu, nappailu, näköhaastattelu, ounailu, pakiste, pilke, päläys, pätke, radioilu, radiste, rakennelma, Ratio Kökkäre, ratto, reppo, saalistus, Sammon Helke, sinkoretkeily, tiedonne, tioste, tungelma, tutkimusmatka, urkelma, urkelo, urkkio, utelu, uude(lma), valiste, viestintö, viikkorupate, yleiskuunnel, öiväily"

- Kielivaliokunta, 1939

Haltia-haltija -draaman lisäksi kielimiehiä on suuresti vaivannut "reportaasi" sanana ja käsitteenä.

"Miksikö 'reportaashi' sitten ei kelpaa? Kyllähän se saa kelvatakin, jollei parempaa löydetä, mutta kovin oudonsointuinen tuo sana suhuäänteineen - reportaashi! - on suomen kieleen. Niin outo, että se kenties saa jotkut kuuntelijat aivan aiheettomasti vieroksumaan koko ohjelma-alaakin."

- Lautakunnan selvitys reportaashi-sanan käytöstä, 1939

"Cannelinin ruots. suom. sanakirjan uutta painosta varten tiedustellaan valiokunnan mieltä seuraavien sanojen suomalaisista vastineista.
Dubbelgångare - kaksittainesiintyjä
Impressionism - tuokiotaide
Karikera - irvikuvata
Slangspråk - hulttiokieli"

- Kielivaliokunta, 1938

"Faijaliitti"

- Kielivaliokunta, 1938

Jonkinlaisesta mineraalista on mitä ilmeisimminkin kyse. Mahtava nimi joka tapauksessa.

HALTIA ja HALTIJA -sanojen käyttö mytologiseen olentoon viitatessa on aiheuttanut päänvaivaa vuosien saatossa.

"Pitkäaikaisen erimielisyyden aihe, kirjoitetaanko haltia vai haltija, kun on kysymys mytologisesta olennosta, sietänee taas joutua uuteen käsittelyyn, nimenomaan sen vuoksi, että Iso Tietosanakirja on vastoin kielioppaiden ohjeita johdonmukaisesti asettunut j:ttömälle kannalle. Kuten tiedetään, on prof. Tunkelo Virittäjässä asettunut puoltamaan J:llistä kirjoitusasua sanoissa haltija ja vartija, koskapa siten säästetään sanojen etymologiaan perehtymättömiltä tarpeeton kielenkäytön kompastin. Valtioneuvos Setälä-vainaja sen sijaan oli j:ttömällä kannalla."

"Toisena mahdollisuutena olisi, että vastoin kaikkia etymologisia tosiasioita konstruoidaan nominatiivi 'haltio', joka merkitsisi hurmiotilaa, ekstaasia." 
- Kielivaliokunta, 1937