"Ylioppilastuen asiamies maist. P. Koistinen oli tiedustellut suom. vastinetta käsitteelle soft ice, joka on noin +5-asteista ja sen vuoksi kokoomukseltaan ja makuvaikutelmaltaan pehmeätä jäätelöä. Päädyttiin suosittelemaan apul. prof. Turusen ehdottamaa sanaa samettijäätelö."

- Kielilautakunta, 1960

"Ilmaus SAADA AIKAISEKSI on laajalevikkinen hämäläisyys, jota on viime aikoina käytetty paljon yleiskielessäkin. Lautakunta ei pitänyt ilmausta kirjakieleen hyväksyttävänä vaan katsoi, että kun kirjakielessä on lyhempi muoto SAADA AIKAAN, sitä on edelleen syytä käyttää."

- Kielilautakunta, 1988

"Tri Achilles Westling oli ottanut tutkimuksessaan "Alkoholistien kuntoutusongelma Suomessa" (1969) käyttöön termin päihde 'juovuttava tai huumaava aine'. Nyt hän oli tiedustellut Kielitoimiston mielipidettä päihtäjä-sanasta, jota hän haluaisi käyttää merkityksessä 'päihteen väärinkäyttäjä'. Päihde-sanaa lautakunta piti sopivana (vrt. viihdyttää - viihtää - viihde), mutta ei päihtäjää, koska päihtää sen mielestä huonosti sopi merkitykseen 'käyttää väärin päihteitä'."

- Kielilautakunta, 1970

"Vt. prof. Helge Gyllenberg oli tiedustellut vastineita engl.kielisille termeille multi-, pluri-, cross-, inter- ja transdisciplinarity. Lautakunta piti näin monisoppisen termihierarkian rakentamista yleistä tieteellistäkään kielenkäyttöä varten tarkoituksettomana, koska käsitteet eivät varmaankaan jaksa pysyä erillään. Erikoiskäyttöön voitaisiin ehkä ajatella termejä eritieteisyys (multidisciplinarity), monitieteisyys t. emätieteisyys (crossd.), tieteidenvälisyys (interd.), yhteistieteisyys (transd.)."

- Kielilautakunta, 1970

"Sanojen pistorasia ja pistotulppa uusiksi nimityksiksi on ehdotettu termejä TARJO ja NOUTO tai OTIN."

- Kielilautakunta, 1952.

"Nyrkkeilytermeistä. On ehdotettu seuraavat terminmuutokset: kevyt välisarja = vaihesarja, kevyt keskisarja = visasarja, raskas keskisarja = väkisarja."

- Kielilautakunta, 1951

"Ins. Suvanto oli tiedustellut, miksi voitaisiin yhteisellä nimellä nimittää kaikkia lentokoneiden nousu- ja laskupaikkoja kuten maalentoasemaa, varalentokenttää, pakkolaskupaikkaa, vesilentokenttää, vesilentoasemaa. Vastaava saksal. termi on Flugplatz, ruots. flygplats. - Suositeltiin sanaa LENTOAUKIO."

- Kielilautakunta, 1951.

"Isokyrö : Isossakyrössä. Tri A. Ojajärvi oli ehdottanut, että Akatemian kielilautakunta hyväksyisi tämäntyyppisten paikannimien alkuosan taivuttamatta jättämisen, mutta lautakunta ei katsonut voivansa sitä tehdä, koska uudistus olisi hyvin syvältä kouraiseva ja väkivaltainen."

- Kielilautakunta, 1952.

"Lautakunta kannatti Aarre Huhtalan ehdottamaa, jonkin verran jo käytössä ollutta sanaa SÄILE säilötteen sijasta ilmaisemaan säilöntäainetta."

- Kielilautakunta, 1976

"Mainostoimisto Oy. Lintas Ab. oli tiedustellut suomal. vastinetta termeille shampoo ja shamponoida. Harkittiin mm. substantiiveja vaahde ja vaahdoke, mutta päädyttiin ehdottamaan termejä LIPU (vrt. lipeä) ja LIVUTTAA."

- Kielilautakunta, 1956

"Toimittaja J. Harmaala TV 1:n tiedotuksesta oli tiedustellut sopivaa suomenkielistä vastinetta sanalle insertti. Insertillä tarkoitetaan muuten suorissa televisio-ohjelmissa esitettävää, etukäteen nauhoitettua jaksoa, kuvaa, haastattelua tms. Inserttejä käytetään esimerkiksi luonto- tai terveydenhuoltoaiheisissa suorissa kyselyohjelmissa, tavallaan uutisten reportaasitkin ovat inserttejä."

"Lautakunta piti mahdollisena säilyttää lainasana insertti, jonka rinnalla voitaisiin käyttää verbiä insertoida. Keskustelussa esiin tulleista suomenkielisistä vastineista pidettiin mahdollisina verbiä SISÄTÄ ja substantiivia SISÄKE (vrt. lisätä ~ lisäke) sekä substantiivia VÄLIÖ."

- Kielilautakunta, 1992

"Perussanakirjaan ehdotettiin lisättäväksi sana haaksikulkuinen 'purjehduskelpoinen'."

(Päiväämätön merkintä.)

"Keskusteltiin toimistopäällikkö E. Koivusalon alustuksen pohjalta sanan FRANCHISING mahdollisista vastineista. Päätettiin saattaa taloustiedon sanastolautakunnan tietoon E. Koivusalon esittämä vastine LUVAKE. josta voidaan muodostaa yhdyssanoja, esim. luvakkeenantaja, luvakkeenottaja, luvakeyritys, luvakesuhde, (toimia) luvakepohjalla, ja johdoksia, esim. luvakkeistaa ja luvakkeinen."

- Kielilautakunta, 1987

"Suomen Pankin omistama Setec oy oli kysynyt lautakunnan kantaa, mikä nimitys olisi suositettava "elektroniseksi rahaksi" kutsutulle maksuvälineelle, jota voidaan ladata käyttäjien korteille joko palkkaa tai käteistä vastaan. Kysyjät olivat itse esittäneet seuraavia ehdotelmia "elektronisen rahan" vastineeksi: toimiraha; makse, makso, maksake, maksain, maksate, maksuke; liikute, liikutin; muute, muutin, muunne; suorike, suorake, suorain, suoranne, suorin, vaihdin, vaihdake, vaihdanne, vaihdoke, vaihdain; tilike, tilite; rahe; siirrite ja siirrin.

Lautakunta piti ehdotetuista parhaana sanaa toimiraha. Lautakunta suositti omana ehdotuksenaan rahalle nimitystä korttiraha ja esineelle, johon raha ladataan, nimitystä rahakortti."
(Valitettavasti tälle irtolehdelle ei ollut päiväystä.)

"MAINOSMIES PUNTAROI ILMOITUKSIEN LAATUA
Alkukesän ilmoittelussa esiintyi kaksi johtavaa tekijää: puukengät ja pankit. Käsittelemme ensiksi edelliset, koska niiden myymisellä on kiireempi kuin jälkimmäisten sosialisoimisella."

- Liiketaito-lehti, 7-8/1946

"Yliop. Aimo Rönkä oli tiedustellut DRILLI-käsitteen suomenkiel. nimeä. Keskusteltiin eri mahdollisuuksista (Hakulinen: jynssätä, Itkonen: vatvoa, vanuttaa, toimiston Johtaja: jauhaa), mutta päädyttiin suosittelemaan lainasanaa drilli."

- Kielilautakunta, 1966

"DISKRIMINOIDA. Tämän kansainvälisen 'erottelua, karsinointia' merkitsevän sanan suom. vastinetta ei pidetä tarpeellisena. Milloin tilapäisesti tarvitaan suomalaista selittävää sanaa, sopii käyttää esim. verbejä vieroa, karsinoida ja niiden johdannaisia."

- Kielivaliokunta, 1947

"Tri Toivo Rautavaara eli tied., miksi suomessa voisi nimittää naisten puvussaan koristeena käyttämää kukkakimppua - Yhdysvalloissa sellainen on nimeltään corsage ja on kukkakaupoissa tärkeä artikkeli. Päädyttiin suosittamaan maist. Tepon ehdottamaa nimitystä VIEHE."

- Kielilautakunta 1953.

"Päätettiin ensisynnyttäjän, toissynnyttäjän jne. asemelle esittää sanoja ensilapsinen, toislapsinen jne."

- Kielilautakunta, 1938

"Lautakunta oli sitä mieltä, että työntekijä-sanan merkitys ei suinkaan rajoitu ruumiillisen työn puolelle, vaan käsittää myös henkisen työn tekijät."

- Kielilautakunta, 1961

 Kyllä lämmittää konttorirotan sydäntä tällainen linjaus!