"ammattipinttymys
Maist. Hagman, postihallitus: företagsblindhet (ammattiin tai työhön uppoutuminen, niin ettei näe juuri mitään sen ulkopuolella) - esitettiin sanaa AMMATTIPINTTYMYS (Hannes Teppo)."
- Kielivaliokunta, 1947

"alle
Ks. korttia yli."

- Kielilautakunnan arkiston kortisto

"Weilin + Göös oli tiedustellut mahdollisuutta käyttää almanakan nimissä lyhyempää asua allakka. Oltiin sitä mieltä, että tämä asu ei ole täysin asiatyylinen, mutta että sitä voitaisiin käyttää joidenkin luonteeltaan epävirallisten almanakkojen nimissä."

- Kielilautakunta, 1972

"Turun Sanomien toimitukselle.
Meille on lähetetty Turusta kimppu leikelmiä, joissa on lehtenne tämänsyksyisten uutisten otsikoita. Lähettäjä vetoaa sekä kielikorvaansa että lapsena saamaansa kieliopintaitoon ja tiedustaa meidän mielipidettämme näistä esittämistään otsikoista ja hänen sanojensa mukaan muissakin lehdissä esiintyvistä samantapaisista kielenkäyttöseikoista."

- Kielilautakunnan moittiva kirje TS:n toimitukselle 1945

Kirjeessä annetaan esimerkeiksi Turun Sanomien oudosta otsikoinnista mm. seuraavat lainaukset: "Ruotsin sanomalehdistöä Demidov Moskovan radiossa syyttää", "Saksan laivaston jakoa Neuvostoliitto vaatii" sekä "Reinin rajansa turvaksi Ranskan on saatava"

"KIIKARI-sanan tilalle oli tiedustettu suomal. vastinetta. Ei pidetty tarpeellisena, koska kiikari on Suomessa jo ainakin sata vuotta vanha ja asultaankin luontevasti sopii kieleemme."

- Kielilautakunta, 1946.

"Onnittelu-, valittelu- tai muun adressin suomalaiseksi vastineeksi pantu ehdolle sana KOHDISTE."

- kielivaliokunta, 1946

"Kirjallisen ilmaisun ohjaava läänintaiteilija Arto Kytöhonka oli lähettänyt lautakunnalle esityksen HAKKERI-sanan käytöstä. Kytöhongan esitys oli samansuuntainen kuin lautakunnan aiemmin kokouksessaan antama suositus. Lautakunta suosittaa HAKKERI-sanaa käytettäväksi innokkaasta tietokoneiden harrastajasta eikä pidä toivottavana HAKKERIN käytön leviämistä rikollista tarkoittavaksi." 

- Kielilautakunta, 1987

"HERRA SOTAMARSALKKA MANNERHEIM, Päämaja.

Sitä mukaa kun Teidän johtamanne armeija vapauttaa Itä-Karjalan suomalaisväestön ikivanhaa asuma-aluetta, tulee päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi kysymys siitä, missä asussa tämän vierasheimoisten ja vieraskielisten valtiaiden hallinnassa satoja vuosia olleen maakuntamme paikannimistö on esiintyvä suomalaisessa kielenkäytössä ja sen esikuvan mukaan muissakin kielissä. Kokemushan on osoittanut, että venäläisten kartat ja muut heikäläiset lähteet esittävät Itä-Karjalan alkuperäistä suomalaista nimistöä enimmäkseen virheellisessä ja epäluotettavassa asussa, ja luonnollista on, ettei tuo nimistö suomalaisessakaan kirjallisuudessa ole vakiintunutta, sikäli kuin sitä kokonaisuudessaan siinä edes tavataan."

- Kielilautakunta & kaverit kirjeessään Mannerheimille 1942.

Mannerheim suhtautui pienellä varauksella:

"Kun Itä-Karjala toistaiseksi on vain armeijamme valtaamaa, eikä valtakuntaan liitettyä aluetta, on mielestäni kuitenkin ennenaikaista ryhtyä virallisesti nimien muuttamiseen. Sensijaan olisi alustavaan työhön ryhtyminen - nimiluettelon kokoaminen - varmaankin hyvin paikallaan."

Kaiken kaikkiaan Marski oli kyllä kovin yhteistyöhaluinen. Kirjeistä ja pöytäkirjoissa esiintyvästä puhinasta ja hyörinästä päätellen sota-aikana oli ainakin kolme henkilöä, joiden tehtävänä rintamalla oli paikannimien väijyminen ja ihmettely.

"Mikään selittely ei siis voi muuttaa sitä tosiasiaa, että sana 'ilmastointi' käytettynä tarkoittamaan rakennuksensisäistä ilmansäätöä vaikuttaa liioittelevalta ja sellaisena jopa koomilliselta. Ja kuitenkin jokaisen teknisen termin tärkein ominaisuus mielestämme on oleva koruton asiallisuus."

- Kielivaliokunta, 1941

Kielivaliokunta ehdottaa ilmastoinnin sijaan termiä ILMANSÄÄTÖ.
"Tämä suomen sana sopii näet oivallisesti merkitsemään huoneilman kaikinpuolista teknillistä 'hallitsemista', siis paitsi ilman vaihtoa eli tuuletusta nimenomaan myös sen lämpö- ja kosteussuhteiden säätelyä."

Termin "ilmastointi" leviäminen on ilmeisesti paljolti Suomen puhallintehdas O.Y.:n aikaansaannosta. Hämmentävästi Suomen puhallintehdas on kovasti mielissään valiokunnan positiivisesta suhtautumisesta heidän sanavalintaansa, vaikka valiokunta ihan selvästi on sitä vastaan. Aineisto ei kerro, mistä moinen sekaannus on saanut alkunsa.

Puhallintehtaan kirjeestä:
"Emme voi varmuudella sanoa, olemmeko itse keksineet k.o. sanan, mutta olemme todennäköisesti myötävaikuttaneet sen saattamiseksi yleiseen käyttöön samalla kun olemme työskennelleet sillä tarkoitetun käsitteen tunnetuksi tekemiseksi Suomessa." ... "Käsityksenne, että käyttämämme sana on kielellisesti oikea, on tuottanut meille suurta tyydytystä, koska emme ole asiantuntijoita kielikysymyksissä mutta kylläkin ilmankäsittelykysymyksissä."

"LASKUTELINE, laite jonka varassa lentokone starttaa ja laskee. Kun tämä lentokoneen osa nykyään ei enää ole mikään teline, olisi saatava kokonaan uusi nimitys tälle laitteelle. Voisko maalentokoneissa sanoa sitä 'maateliksi' ja vesikoneissa 'vesiteliksi'?"

- Prof. Ylisen tiedustelu, 1940

"TELIN asemesta päädyttiin ehdottamaan sanaa JALUS (jalukset; maajalus, vesijalus), jota pidettiin tähän tarkoitukseen kätevänä ja helposti ymmärrettävänä."
- Kielivaliokunta, 1940

"Valiokunta päätti suosittaa Suomen Yleisradiolle reportaashin sijaan käytätöön otettavaksi  - paremman puutteessa - sanaa SELOSTUS. (SELOSTAA, SELOSTAJA)"

- Kielivaliokunta, 1939

"Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vastineeksi O.Y. Suomen Yleisradio A.B.:n kilpailussa.
Kilpailuun osallistui 477 henkilöä. Ehdotuksia tehtiin yht. 1607, joista erilaisia 980.

Ammennus, gramofonihelkiö, gramofonikaikue, epotti, avarto, eloittaja, elve, elviste, hokelma, ilmoke, juorumus, jukopää, kaapaste, kaijutelma, kaiku, kiertoselos, kilahdus, kurnuttaja, kuuhaaja, kuulonäkymä, kuulosilmä, kuunnel, kyselmä, käväisö, loihe, loitselma, loitsu, löytöretki, manaus, menoilu, mikroilu, miimi, muovailu, nappailu, näköhaastattelu, ounailu, pakiste, pilke, päläys, pätke, radioilu, radiste, rakennelma, Ratio Kökkäre, ratto, reppo, saalistus, Sammon Helke, sinkoretkeily, tiedonne, tioste, tungelma, tutkimusmatka, urkelma, urkelo, urkkio, utelu, uude(lma), valiste, viestintö, viikkorupate, yleiskuunnel, öiväily"

- Kielivaliokunta, 1939

Haltia-haltija -draaman lisäksi kielimiehiä on suuresti vaivannut "reportaasi" sanana ja käsitteenä.

"Miksikö 'reportaashi' sitten ei kelpaa? Kyllähän se saa kelvatakin, jollei parempaa löydetä, mutta kovin oudonsointuinen tuo sana suhuäänteineen - reportaashi! - on suomen kieleen. Niin outo, että se kenties saa jotkut kuuntelijat aivan aiheettomasti vieroksumaan koko ohjelma-alaakin."

- Lautakunnan selvitys reportaashi-sanan käytöstä, 1939

"Cannelinin ruots. suom. sanakirjan uutta painosta varten tiedustellaan valiokunnan mieltä seuraavien sanojen suomalaisista vastineista.
Dubbelgångare - kaksittainesiintyjä
Impressionism - tuokiotaide
Karikera - irvikuvata
Slangspråk - hulttiokieli"

- Kielivaliokunta, 1938

"Faijaliitti"

- Kielivaliokunta, 1938

Jonkinlaisesta mineraalista on mitä ilmeisimminkin kyse. Mahtava nimi joka tapauksessa.

HALTIA ja HALTIJA -sanojen käyttö mytologiseen olentoon viitatessa on aiheuttanut päänvaivaa vuosien saatossa.

"Pitkäaikaisen erimielisyyden aihe, kirjoitetaanko haltia vai haltija, kun on kysymys mytologisesta olennosta, sietänee taas joutua uuteen käsittelyyn, nimenomaan sen vuoksi, että Iso Tietosanakirja on vastoin kielioppaiden ohjeita johdonmukaisesti asettunut j:ttömälle kannalle. Kuten tiedetään, on prof. Tunkelo Virittäjässä asettunut puoltamaan J:llistä kirjoitusasua sanoissa haltija ja vartija, koskapa siten säästetään sanojen etymologiaan perehtymättömiltä tarpeeton kielenkäytön kompastin. Valtioneuvos Setälä-vainaja sen sijaan oli j:ttömällä kannalla."

"Toisena mahdollisuutena olisi, että vastoin kaikkia etymologisia tosiasioita konstruoidaan nominatiivi 'haltio', joka merkitsisi hurmiotilaa, ekstaasia." 
- Kielivaliokunta, 1937

"Yliopiston Kotieläintieteellisen laitoksen hapankaalikokeet."

Otsikko "Emäntälehden" lokakuun numerossa 1936. Artikkeli alkaa – kuinkas muutenkaan – Napoleonin sotaretkistä.

"KAMALAHILLO: Electuarium kamalae."

- Suomen apteekkien käsikauppahakemisto, 1932

"ROSKAJUMALAT. Valiokunta ei katsonut voivansa omaksua asian suhteen mitään kantaa."

- Kielivaliokunta, 1931

"BIOLOGIA = ELOTIEDE elokuva-sanan mukaan. Vähemmän vaativassa merkityksessä ELO-OPPI (vrt. kasvitiede, kasvioppi). KASVIELOTIEDE kenties sopisi, mutta ELÄINELOTIEDE on jo onnistumattomampi. Biologiakin sietäisi suomalaistua."

- Kielivaliokunta, 1930

"SÄYSYKALA - PETOKALAN vastakohta; Hakulisen ja Tepon ehdottama entisen RAUHANKALAN tilalle."

- Kielilautakunta, 1950

"A.V. Raidan ehdottamia uudissanoja HEITTÄMÖ, TYÖNTÄMÖ, PUTOAMO, HYPPÄÄMÖ, LÄHTEMÖ, TULEMO, AJANOTTAMO, RADIOIMO ei kannatettu."

- Kielilautakunta, 1950

"Prof. Pihkala oli tiedustellut, sopiiko uuden, soikealla pallolla pelattavan, rugbyn kaltaisen pelin nimeksi SOIKKOPALLO vai ehkä - koska SOIKKO lähinnä merkitsee pesuastiaa - SOIKOPALLO. Lautakunta asettui suosittamaan edellistä."

- Kielilautakunta, 1961

"Virittäjässä 1/71 julistetun sanakilpailun sato. Mahdollisesti suositeltavia ehdotuksia: KONFRONTAATIO - otsakkaisuus, LOTION - koste, SINGLE (-levy) - yksile, SUPERMARKET - suurostola, UNDERGROUND - maahis-, UNDERSTATEMENT - vähätelmä, VISUALISOIDA - nähtävöidä, ZOOMATA - luistattaa"

- Kielilautakunta 1971.

"SAAKKUNA. Eräänlainen satu tai tarina. Sanan karjalainen murremuoto on "suakkuna", joten sitä vastaa kirjakielessä asu SAAKKUNA eikä suokkuna, joka on virheellisesti normaalistettu."

- Kielivaliokunta 1947

"'Venäjän kielen tutkijaa' tarkoittava sana suositettiin kirjoitettavaksi geminaatallisena asuun RUSSISTI."

- Kielilautakunta, 1979

"Vanamo-seura oli tiedustellut suom. vastinetta adjektiiville RUDERALIS, joka tarkoittaa 'asuntojen ja kylien tienoilla esiintyvää'. Ehdotettiin adjektiivia KYLÄISÄ."

- Kielilautakunta, 1950

ROTTIENTORJUNTA. Selvempi kuin "rottavarmistus".

- Kielilautakunta, 1949

"Lausuttiin, että MITÄTÖNTÄÄ -verbi on hankala käytännössä (on käytetty myös lyhyempää asua MITÖNTÄÄ); vastaavanlainen -TONTAA-johtotyyppi tarvitaan kuitenkin tekniikan alalla, ja siellä on jo käytössä esim. KAASUTONTAA, HAPETONTAA."

- Kielivaliokunta, 1946

"Sekä miehen että naisen paidassa on miehusta, mutta myös miehen housuissa.(?)"

- Kielivaliokunta, 1944

"Prof. Itkosen ehdotuksesta kehotettiin Kielitoimistoa lähettämään tärkeimmille lehdille kehotus käyttää asua HASIS."

-Kielilautakunta, 1970

Arkistojen kätköistä löydettyä hammaslääkärisanastoa vuodelta 1936. Käytössä ollut sana ensin, kielilautakunnan ehdotus sen jälkeen. Hyytävää.

ekskavaattori = koverrin

ekstraktiopihdit = poisto-, vetopihdit

kautteri = poltin, syövytin

stikkeli = kaiverrin
skaavari = kaavin
lehtisahan varsi, parempi: lehtisahan kaari
juotospinsetti = juotos-atulat
ruuvimeisseli = ruuvitaltta
kramponkipihdit = väkäpihdit

Lansetti = viiltoveitsi
Raspatorium = kalvin(rauta)
Raspi voidaan hyväksyä toistaiseksi. Resektiopihdit samoin
Sirkkeli = länkiharppi
Klossi (suu- ja nenäontelon välisen halkion täyte) = tuke, lakituke (myös tölkkä, tulppa)

Fantomi-sanalle (merk. harjoitustyönä tehtyä proteesia) ei keksitty vastinetta.

"Oy Fazerin Musiikkikauppa tiedusteli, miksi voitaisiin nimittää hitaasti pyörivää äänilevyä, jonka soittoaika on tavallista pitempi. Mainittiin monia mahdollisuuksia, esim. kesto-, pitkäsoittolevy, mutta päädyttiin suosittamaan termiä KAUANSOIPA, jota voitaisiin käyttää substantiivisesti, ilman LEVY-sanaa."

- Kielilautakunta, 1952

"Talouselämä-lehdessä oli ehdotettu (mainos)kampanjalle vastinetta (mainos)mittely. Hyväksyttiin toimiston johtajan kirje, jossa tätä ehdotusta vastustettiin. Kampanja-sana sopii hyvin suomen kieleen; omaperäistä sanaa suosiva voi käyttää sanaa mainosrynnäkkö."

- Kielilautakunta, 1968

"KABINETTI eli 'ravintolan yksityishuone'. Mainittu suom. vastineiksi sanat ERIÖ (sopiva, mikäli Kansallisteatteri on luopunut sen käytöstä WC:n nimenä), KAMMIO, SULKIO, ERI(S)HUONE."

- Kielilautakunta, 1950

Kammio ja sulkio eivät kuulosta järin markkinointikelpoisilta nimiltä. Vieläköhän Kansallisteatterissa vessaa kutsutaan eriöksi?

"Urheilukilpailuissa viimeiseksi jääneen kilpailijan (myös joukkueen) leikill. nimityksenä on ollut meilläkin JUMBO. On kysytty sille suomal. vastinetta. Päätetty panna ehdolle sana NALLI, joka tunnetaan sanonnasta 'jäi kuin nalli kalliolle'".

- Kielivaliokunta, 1946

Nalli! Tykkään!

"Vastine-ehdotuksia englanninkieliselle ilmaukselle JET LAG: LENTOVIIVE, JÄTTÄMÄ, LENTOHEITE, HEITE ja VISKE. Kokouksessa 19.3.1979 pidettiin suositettavana vastineena sanaa AIKAERORASITUS."

- Kielilautakunta, 1979

Viske on minusta oikein toimiva jet lagin korvike, suositti lautakunta mitä hyvänsä.

"JATKOLEIKE - Ks. nurkkaromaani."

Ei päiväystä, ei kontekstia. Eikä varmaan yllätä, ettei kyseistä "nurkkaromaania" löydy mistään päin arkistoja. Minulla ei ole aavistustakaan, mihin tällä viitataan.

"Sanan INDOKTRINAATIO vastineeksi ehdolla olleista - ennestään UJUTUS, PURETUS, ÄLYTYS, ISKOSTUS, PROPAGOINTI, uusina OPITUS, OPENNUS - ei mitään pidetty suositettavana."

- Kielilautakunta, 1976

"IMUSAVU = 'tupakanpoltossa syntyvä savu"; tupakan itse kytiessä syntyy KYTEMÄSAVU."

- Kielivaliokunta 1945

"Tekn. tohtori Ryti ja tohtori Sadeniemi pitivät hyvinä sanaa HUOMINTA ('huomioon otto') ja verbiä HUOMIA ('ottaa huomioon')."

- Kirjevastaus n:o 116/56

"HAPANLOHKO = 'hapatetusta taikinasta ja nauriinlohkoista valmistettu ruokalaji. Itämurteiden sana."

-Kielivaliokunta, 1936

Googlauksen perusteella hapanlohko vaikuttaisi olevan suunnilleen jonkinlaista ruisleipäperunapuuroa. Vieläköhän sitä mahdetaan syödä Suomessa?

"HAPANIMELÄ. Tämän leivännimityksenä käytetyn termin sijaan päätettiin ehdottaa sanaa varikoinen."

- Kielivaliokunta, 1936

Että tiedätte sitten seuraavan kerran kiinalaisessa ravintolassa syödessänne! Sitä friteerattua tofukikkaretta pyöritellään varikoiskastikkeessa eikä missään hapanimelässä!

"FLANELLI. Sana kelpaa, mutta huomautettiin, että vanhastaan on olemassa flanellia merkitsevä sana RAPIKKO."

- Kielivaliokunta 1944

"FIKTIOLEIKKI = pikkutyttöjen nukkeleikit, kotileikit, poikien käyttäminen esim. toista lasta hevosena jne. Tieteelliseen esitykseen sopii FIKTIOLEIKKI, mutta sen ohelle ehdotetaan suomal. sanoja TEETTELYLEIKKI, KUVITELMALEIKKI, TEENTELYLEIKKI."

- Kielivaliokunta, 1946

Tytöt leikkii nukeilla sillä aikaa kun pojat käyttää muita lapsia hevosina. Asia selvä.

"E-loppuisten NALLE-tyyppisten sanojen taivutus."

- Aihe kielilautakunnan kokouksessa 1982.

"Sanaa DATASIIRTOVERKKO ei pidetty hyväksyttävänä suomen kieleen huonosti sopivan sanan DATA vuoksi. Lautakunta piti mahdollisena sanoja TIEDONSIIRTOVERKKO ja KONETIETOVERKKO."

- Kielilautakunta, 1981

"Fuksi-nimitystä lienee osakuntien säännöissä käytetty vasta v:sta 1932, jolloin eri osakunnissa otettiin käytäntöön n.s. fuksikasvatus. Fuksin ohella käytetään myös nimityksiä MURSU ja BEAANI, jotka eivät myöskään tunnu sopivilta, koska niillä on tietty halventava sävy."

- Herra Tolvasen kirje kielivaliokunnalle 1939

"Suomen Ladun ehdotuksesta päätettiin puoltaa termiä AUTOMAJA, "asuntovaunu".

- Kielilautakunta 1961

Saataiskohan Suomen armeijalle lanseerattua tälleen jälkikäteen termi PANSSARIMAJA! Ja sit kanssa TELAMAJA sekä HYÖKKÄYSMAJA!

Niin ja mikäettei lapsia voitaisi työnnellä kaupungilla LASTENMAJASSA. Ja junassa matka kuluisi pirteästi ...RAVINTOLAMAJASSA!

Ei suotta kielilautakunta tee arvokasta työtä Suomen kielen edistämisen eteen!

"Audiovisuaalinen eli kuulonäöllinen."

- Kielilautakunta, 1950

"Sanaa ASTEVAIHTELEMATTOMUUS ei pidetty moitteettomana."
- Kielivaliokunta, 1946

Mutta ei siihen toisaalta myöskään ehdotettu mitään parannusta tai edes kerrottu, mikä siinä tarkalleen aiheutti moitteettomattomuuden.

"Vt. professori Sihvo oli tiedustellut sopivaa nimeä sielunhoitoon hakeutuvalle. Kielilautakunta päätti suosittaa sanaa ASIAKAS. Mahdollisena pidettiin sanaa TURVATTI, jos tarvitaan termiä."

- Kielilautakunta, 1980

"AIVIMINEN ja LUOTTELU ovat yliluomista; aiviminen on tiheämpää ja matalampaa, luotteleminen harvempaa ja syvempää."

- Kielivaliokunta, 1944

Puhtaasti lonkalta arvaisin tuon liittyvän jotenkin kankaisiin ja ompelemiseen. Mutta ihan yhtä hyvin noi voisi olla jotain 1. maailmansodan ilmamanööverejäkin.

"Merde! Saksalainen sikakoira luotteli Fokkerissaan suoraan auringosta! Edes tiukka aiviminen ei pelastanut peräsintäni luotisuihkulta!"

"Teknillisen Sanaston toimitus tiedustanut sanalle AGGREGAATTI vastinetta. Valiokunta ehdotti sanaa KYTKELMÄ. (Aggregaatiksi kytketään esim. moottori ja dynamo. Valaistusaggregaatti.)"

- Kielivaliokunta, 1937

Miksi tässä on kuva jonkinlaisesta kortistosysteemistä? Jotta tätä sivua mainostavassa Facebook-statuspäivityksessäni olisi muutakin kuin vain tylsää linkkitekstiä! Shokeeraavaa!

"Prof. Saarimaan ehdotuksesta päätettiin suositella STT:lle ääntämystä NJUUJORK (New York), SA NFRANSI SKO (San Francisco) ja (T)ŠIKAAGO (Chicago)."

- Kielilautakunta, 1959

"Suunnitellusta z-kirjaimen käytön supistamisesta päätettiin luopua sen herättämän vastustuksen vuoksi."

- Kielilautakunta, 1969

"Tohtori Sadeniemen alustus YLI ja ALLE -sanojen käytöstä oli esillä, ja sen ponteen yhdyttiin. Haluttiin kuitenkin tähdentää, että yhä edelleen oli usein asetettava etusijaan jokin muu ilmaus."

- Kielilautakunta, 1958

"VALSSI

Jyrässä on miel. TELA kuin VALSSI."
- Kielilautakunta, 1951

Ja minä kun luulin kyseisen pöytäkirjamerkinnän käsitelleen sitä tanssia. Toisaalta häätela olisi hieno perinne!

"Puheenjohtajan ehdotuksesta päätettiin lähiaikoina ottaa esille kysymys yleisradion kielenkäytöstä. Huolimaton puhekieli valtaa siellä tilaa levottomuutta herättävällä tavalla. Myös koulut kaipaavat ohjeita tässä suhteessa." - Kielilautakunta, 1973

Lautakunnan synkin hetki! Herran vuonna 1973 oikeakielisyyden rautainen ote kansasta alkaa lipsua! Kielilautakunta nostaa hälytystasoa ja sulkee bunkkerin ovet!

"Luettiin opettaja Rauhalan kirje, jossa ehdotettiin uudissanaa NIISTE räkä-sanan sijaan. Sanaa pidettiin mahdollisena, mutta ei suotavana."
- Kielilautakunta, 1976

"Colour conditioning eli VÄRISUHDITUS" - Kielilautakunta, päivämäärä puuttuu

Minulla ei ole aavistustakaan, onko värisuhditus lyöntivirhe vai ihan oikea ehdotus. Tämä on aika yleinen ongelma monien kielilautakunnan ehdotusten kanssa.

"VIIHDE-

Yleisradion ja Suomen Kuvalehden toimeenpaneman kilpailun tuloksena saatu sana arvokkaan, taiteellisen ajanvietemusiikin ja -kirjallisuuden nimeksi, esim. viihdemusiikki, viihdekirjallisuus, viihdeohjelma, viihdeosasto jne."
- Kielivaliokunta 1947

Go arvokas ja taiteellinen ajanviete!

"Serpin pakinan innoittamana oli prof. Tunkelo esittänyt Helsingin Sanomissa 3.12.40 kansankielen sanaa VERKILÖ otettavaksi käyttöön takinripustinsilmukan lyhyempänä nimenä."
- SKS:n kielivaliokunta 1940

Samassa yhteydessä suositettiin ottamaan käyttöön myös VIILEKKEET (housunkannattimet) sekä LAISKA (vaatteenripustin).

"Oli tiedusteltu, olisiko par. käyttää fraasia OTTAA VAARIN ~ VAARI siten, että jälkimmäinen sana on muuttumatta VAARIN-asussa, vai siten, että se vaihtelee eri objektin sijoissa lauseyhteyden mukaan. Lautakunta suositti ensi sijalle objektin mukaista taivutusta perustellen kantaansa lähinnä sillä, että se on Raamatun käytäntö, ja myös Nykysuomen sanakirjan aineksella, jossa objektin mukainen taivutus oli vallitsevana."
- Kielilautakunta, 1953

Aina on hyvä muistaa, että asioita voi perustella Raamatun käytännöillä. Jopa vaarin asua.

"UME = sumu, jonka aikana näkyvyys on 1-2 km (0-1 km = SUMU, 2-10 km = UTU)."
- Kielilautakunta, 1950

"Yliop. Saarimaa tiedusti, onko hyväksyttävää liikekirjeenvaihdossa käytetty sana TÄNÄINEN, joka on lyhyempi kuin TÄMÄNPÄIVÄINEN. Sanaa pidettiin hyväksyttävänä."
- kielivaliokunta, 1936

"Prof. M.J. Kotilainen on ehdottanut käytettäväksi sanaa TYYTYISÄ kasvista, joka ei ole 'vaatelias', vaan voi kasvaa hyvin karuillakin paikoilla. Sanaa VAATIMATON pidettiin myös sopivana."
- Kielilautakunta, 1954

"Sisäasiainministeriön poliisiasiain esittelijä oli tiedustanut suomenkielistä vastinetta sanalle VIINATROKARI. Keskusteltuaan valiokunta päätti suosittaa seuraavia sanoja: 1) PIRTURI, 2) SALAVIINOITSIJA ja 3) SALAVIINURI, mainitussa järjestyksessä."
- SKS:n kielivaliokunta, 1938

"Uusi kuvalehti oli julistanut kilpailun, jotta saataisiin uudet nimitykset käsitteille SCOOTER ja MOPED; parhaiksi katsottiin ehdotukset HURU (scooter) ja NOPSO (moped)."
- Kielilautakunta, 1955

Mainioita nimiä, mutta mopo ja skootteri taisivat lopulta vetää pisimmät korret. Eipä silti, Nopso olisi oikein näppärä nimi mopolle. Joskaan ei ehkä kauhean katu-uskottava.

"Eräitä vankienkuulustelumenetelmiä kuvaava sana AIVOPESU kuuluisi lautakunnan mielestä paremmin AIVOJENPESU."
- Kielilautakunta, 1955

"Fuksin tilalle kielilautakunta on ehdottanut vuonna 1939 sanoja nuorukka, hurrikas ja keltanokka. Lopullisesta ehdotuksesta pois karsiutui vesa ja itu."

Sarjassamme "sanoja jotka eivät sitten kuitenkaan ottaneet tuulta purjeisiinsa"

Tämä ei ole suora sitaatti, mutta mainittakoon silti että lautakunta piti epäeuklidista mahdollisesti harhaanjohtavana terminä. Suositeltu muoto on ei-euklidinen.

Että tiedätte, kun seuraavan kerran palaatte Arkham Horrorin äärelle!

(Mitäköhän lautakunta on mieltä Cthulhusta? varmaan "Maisteri Larvannon ehdotuksesta sanaa KAUHIAINEN ehdotetaan korvaamaan ihmiskurkulle vierasta nimitystä CTHULHU.")

"Ehdotettu sanaa TIPOKAS BROILERIN suomenkieliseksi vastineeksi. Sanaa pidettiin hyvänä ja päätettiin tiedustella kaupan keskusjärjestöjen kantaa nimeen."
- Kielilautakunta, 1980

Ei tainnut kaupan keskusjärjestöillä olla kauhean innostunutta vastaanottoa.

"Sanaa PUTKILO ei pidetty sopivana TUUBIN vastineeksi, vaan esitettiin tähän prof. Rapolan ehdottamaa sanaa PURSO."
- Kielilautakunta, 1955

"Kalmoutumisilmiö on kuolleen ruumiissa tapahtuvan hajoamisprosessin nimitys."

Kalmoutumisilmiö on myös perin mainio nimi bändille.