Arkistokaapilla

2011-03-01T15:02:00.001+02:00

Ohhoh. Jopas on multimediaa. Paperiläjä kuvastaa uutteraa ponnisteluani paperikaivoksessa.

Omalta osaltani arkistoprojekti on nyt kasassa. Pimeänkosteista kielikeskuksen katakombeista siirryn kohti uusia seikkailuja, joten tämä blogi tuskin enää päivittyy. Jätän sen kuitenkin tietoverkon laineille lillumaan yleisen hyvän ja jaetun ilon toivossa.

Pitäkää hauskaa ja muistakaa seikkailla, te jaloarwoiset herrat, leidit ja hattivatit!

2011-02-28T14:26:00.000+02:00

Ohessa herkkuja Sirkka Paikkalan kirjasta "Aamu Rusko ja Pylwäs Wankka - Etunimikeskustelua 1800-luvun jälkipuoliskolta".

"[--] eiköhän olisi jo aika Allakkaankin uskaltaa ottaa näitä nimiä
Paawo, Pekka Juhana, Lauri, joihin rahwas on niin rakastunut,
että rakkaimpia lapsiansakin niillä imartelee? Eiköhän,
jaloarwoiset herrat, jo käwisi laatuun, ett' emme näitä nimiä
enää haukkumaniminä pitäisi, että niille se sia annettaisiin, jonka
jo kauan sitten owat rahwaalta saaneet? [--] eiköhän jo käwisi
laatuun muilta kansoilta esimerkin ottaminen ja kaikkein
wierasten äänten ristimänimistä poies karsiminen?"
- Suometar, 9.3.1847.

Nimikeskustelun tiimoilta lehdissä ehdotettiin uusia suomenkielisiä yhdysnimiä lapsille. Tässä nimimerkki Kostian ehdotuksia tyttöjen ja poikien nimiksi Hämeen Sanomissa 17.6.1881.

Yhdistettyjä poikien nimiä:

Aate Ylewä
Hanke Harras
Hurskas Toiwo
Jalo Aate
Liukas Toimi
Nero Tuote
Pylwäs Wankka

Yhdistettyjä tyttöjen nimiä:

Aina Ahkera
Hilja Hempeä
Hywe Oiwa
Kaino Ihanne
Kauno Siweä
Nöyrä Siweä
Oma Tunto
Tarkka Uuttera
Ujo Kaunotar

Suomenkielisten nimien kehittely nostatti sekä kansan syvissä riveissä että ylemmissä yhteiskuntaluokissa huolta siitä, ettei uusista nimistä välttämättä suoraan tiennyt nimenkantajan sukupuolta. Pelättiin myös, että samaa nimeä käytettäisiin sekä miesten että naisten nimenä. Asiasta taitettiin peistä kiivaaseen sävyyn lehtien palstoilla.

"Minä woin kuitenkin rauhoittaa häntä sillä wakuutuksella, että kaikki muut miehet osaawat tehdä eroituksen oman ja naisten sukupuolen wälillä - paitsi kenties H. Dagbladin juttelija. Hänen tunnettu akkamaisuutensa antaa todellakin syytä siihen luuloon, että jos hänellä olisi suomalainen nimi ja hän saisi käsiinsä samannimiselle neidelle tahi rouwalle adresseratun kirjeen, hän heti rientäisi sitä awaamaan siinä wakuutuksessa että kirje on hänelle kirjoitettu. Mutta, niinkuin sanottu, hänen sopii olla aiwan warma siitä, ettei tämmöinen sekaannus kenellekään muulle, joka miehestä käy, milloinkaan tapahdu."
- Uusi Suometar, 1.7.1880.

2011-02-24T14:14:00.000+02:00

"Oma sattuvuutensa loppuhenkostermilläkin sentään on. Se näet viittaa määrätavalla tauonetisen vokaaliloppuisen saneen lopun foneettiseen laatuun, ja on myönnettävä, että tauonetisiin loppuvokaaleihin tosiasiallisesti kuuluu henkäyslopuke, siis jonkinlainen loppuhenkonen."

- Prof. Penttilän kirjoitus kielilautakunnalle, 1969

2011-02-23T14:07:00.000+02:00

"Kielimiehet ovat vuosikymmeniä suositelleet sanoja MAATTAA ja MAATTO yleisesti käytännössä olevien maadoittaa ja maadoitus -termien tilalle. Nämä pitemmät asut ovat johdoltaan epätyydyttäviä: keskellä oleva do-aines on asiaankuulumaton."
- Kielilautakunnan kirje Suomen sähköinsinööriliitolle, 1963.

Tiukan kielenkäytön lisäksi pisteitä "epätyydyttävistä johdoista" sähköstä puhuttaessa.

2011-02-21T14:04:00.000+02:00

Ulkomaisten nimien ääntämisestä.

"Yliop. Saarimaan mielestä on turhaa teennäisyyttä pyrkiä ääntämään näitä nimiä asianomaisen kielen mukaan, vaan olisi sallittava yksinkertaisempi ääntämys (esim. šekspir pro šeikspia). Puheenjohtaja Tunkelo piti oikeaan ääntämiseen pyrkimistä ilahduttavana: on parempi, jos jotkut ääntävät oikein, kuin että kaikki ääntävät väärin. Asia jäi vielä avoimeksi."

- Kielivaliokunta, 1943

2011-02-18T14:02:00.000+02:00

"OKA-kahvi OY oli julistanut kilpailun uuden 'kahvijuoman valmistamista' merkitsevän ilmauksen saamiseksi. Lautakunta kävi läpi Kielitoimistoon lähetetyn luettelon ehdotuksista ja asetti etusijaan sanan KIEHAUTTAA, joka hyvin ilmentää sen, että kahvin tai veden annetaan vain kiehahtaa, ei kiehua. Mahdollisina pidettiin niin ikään verbiä UUTTAA ja eräihin kahvinvalmistustapoihin verbiä SUODATTAA."

- Kielilautakunta 1955.

Kilpailuun lähetettyjä ehdotuksia:

haudistaa, herauttaa, loihtia, turauttaa, pirittää, kahvastaa, kohauttaa, kahvintaa, kahvittaa, kahvioida, kummata, aromisoida, mehustaa

2011-02-03T14:01:00.000+02:00

"Erilaisia moottorikäyttöisiä tavaransiirtovaunuja, joihin on rakenteellisesti kytketty nosturi. Lautakunta piti TRUKKI-termiä mahdollisena. Kuitenkin asetettiin rinnalle Hakulisen esittämä sana KONNA, jota tukee useiden muiden eläintä merkitsevien sanojen käyttö työvälineiden niminä ja mm. Lönnrotin lisävihon mainitsema kansanom. termi (oja)konna 'dikesplog'."

- Kielilautakunta, 1950

2011-02-02T14:00:00.000+02:00

"Kielilautakunta ei pitänyt mahdollisina maist. Myrskyn ehdottamia sanoja näkiö tai kajostin (kirje diaarissa, n:o 124/60)."

- Kielilautakunta, 1960

2011-02-01T13:58:00.001+02:00

"Tri Cannelinin alustuksen kuultuaan valiokunta puolsi seur. ohjetta:

1) Välittömästi pääpainollisen vokaalin jäljessä on oleva ts eikä t, esim.: natsionalisti, ratsionalisti (eikä: nationalisti, rationalisti).

2) Konsonanttiyhtymän seuratessa pääpainollisen tavun vokaalia on oleva t eikä ts, esim. : funktio, sanktio, tertiääri (ei: funktsio jne.).

3) Ensimmäisen ja toisen tavun rajaseutua kauempana sanassa mieluummin t kuin ts, esim. : initiaali, kollationoida, konditionaali, konstitutionaalinen, konventionaalinen, potentiaali, proportionaalinen (vaihtoehtoisesti, toisella sijalla: initsiaali jne

Tri Kalima halusi pöytäkirjaan merkittäväksi, että hän oli jyrkästi vastustanut s:ttömiä muotoja kaikissa kolmessa ryhmässä."
- Kielivaliokunta, 1929

2011-01-27T13:58:00.000+02:00

"Ylioppilastuen asiamies maist. P. Koistinen oli tiedustellut suom. vastinetta käsitteelle soft ice, joka on noin +5-asteista ja sen vuoksi kokoomukseltaan ja makuvaikutelmaltaan pehmeätä jäätelöä. Päädyttiin suosittelemaan apul. prof. Turusen ehdottamaa sanaa samettijäätelö."

- Kielilautakunta, 1960

2011-01-25T13:57:00.000+02:00

"Ilmaus SAADA AIKAISEKSI on laajalevikkinen hämäläisyys, jota on viime aikoina käytetty paljon yleiskielessäkin. Lautakunta ei pitänyt ilmausta kirjakieleen hyväksyttävänä vaan katsoi, että kun kirjakielessä on lyhempi muoto SAADA AIKAAN, sitä on edelleen syytä käyttää."

- Kielilautakunta, 1988

2011-01-24T13:56:00.001+02:00

"Tri Achilles Westling oli ottanut tutkimuksessaan "Alkoholistien kuntoutusongelma Suomessa" (1969) käyttöön termin päihde 'juovuttava tai huumaava aine'. Nyt hän oli tiedustellut Kielitoimiston mielipidettä päihtäjä-sanasta, jota hän haluaisi käyttää merkityksessä 'päihteen väärinkäyttäjä'. Päihde-sanaa lautakunta piti sopivana (vrt. viihdyttää - viihtää - viihde), mutta ei päihtäjää, koska päihtää sen mielestä huonosti sopi merkitykseen 'käyttää väärin päihteitä'."

- Kielilautakunta, 1970

2011-01-22T13:55:00.000+02:00

"Vt. prof. Helge Gyllenberg oli tiedustellut vastineita engl.kielisille termeille multi-, pluri-, cross-, inter- ja transdisciplinarity. Lautakunta piti näin monisoppisen termihierarkian rakentamista yleistä tieteellistäkään kielenkäyttöä varten tarkoituksettomana, koska käsitteet eivät varmaankaan jaksa pysyä erillään. Erikoiskäyttöön voitaisiin ehkä ajatella termejä eritieteisyys (multidisciplinarity), monitieteisyys t. emätieteisyys (crossd.), tieteidenvälisyys (interd.), yhteistieteisyys (transd.)."

- Kielilautakunta, 1970

2011-01-21T13:54:00.000+02:00

"Sanojen pistorasia ja pistotulppa uusiksi nimityksiksi on ehdotettu termejä TARJO ja NOUTO tai OTIN."

- Kielilautakunta, 1952.

2011-01-20T13:53:00.000+02:00

"Nyrkkeilytermeistä. On ehdotettu seuraavat terminmuutokset: kevyt välisarja = vaihesarja, kevyt keskisarja = visasarja, raskas keskisarja = väkisarja."

- Kielilautakunta, 1951

2011-01-18T13:52:00.000+02:00

"Ins. Suvanto oli tiedustellut, miksi voitaisiin yhteisellä nimellä nimittää kaikkia lentokoneiden nousu- ja laskupaikkoja kuten maalentoasemaa, varalentokenttää, pakkolaskupaikkaa, vesilentokenttää, vesilentoasemaa. Vastaava saksal. termi on Flugplatz, ruots. flygplats. - Suositeltiin sanaa LENTOAUKIO."

- Kielilautakunta, 1951.

2011-01-17T13:52:00.000+02:00

"Isokyrö : Isossakyrössä. Tri A. Ojajärvi oli ehdottanut, että Akatemian kielilautakunta hyväksyisi tämäntyyppisten paikannimien alkuosan taivuttamatta jättämisen, mutta lautakunta ei katsonut voivansa sitä tehdä, koska uudistus olisi hyvin syvältä kouraiseva ja väkivaltainen."

- Kielilautakunta, 1952.

2011-01-15T13:49:00.000+02:00

"Lautakunta kannatti Aarre Huhtalan ehdottamaa, jonkin verran jo käytössä ollutta sanaa SÄILE säilötteen sijasta ilmaisemaan säilöntäainetta."

- Kielilautakunta, 1976

2011-01-14T13:48:00.000+02:00

"Mainostoimisto Oy. Lintas Ab. oli tiedustellut suomal. vastinetta termeille shampoo ja shamponoida. Harkittiin mm. substantiiveja vaahde ja vaahdoke, mutta päädyttiin ehdottamaan termejä LIPU (vrt. lipeä) ja LIVUTTAA."

- Kielilautakunta, 1956

2011-01-12T13:47:00.000+02:00

"Toimittaja J. Harmaala TV 1:n tiedotuksesta oli tiedustellut sopivaa suomenkielistä vastinetta sanalle insertti. Insertillä tarkoitetaan muuten suorissa televisio-ohjelmissa esitettävää, etukäteen nauhoitettua jaksoa, kuvaa, haastattelua tms. Inserttejä käytetään esimerkiksi luonto- tai terveydenhuoltoaiheisissa suorissa kyselyohjelmissa, tavallaan uutisten reportaasitkin ovat inserttejä."

"Lautakunta piti mahdollisena säilyttää lainasana insertti, jonka rinnalla voitaisiin käyttää verbiä insertoida. Keskustelussa esiin tulleista suomenkielisistä vastineista pidettiin mahdollisina verbiä SISÄTÄ ja substantiivia SISÄKE (vrt. lisätä ~ lisäke) sekä substantiivia VÄLIÖ."

- Kielilautakunta, 1992

2011-01-09T13:46:00.000+02:00

"Perussanakirjaan ehdotettiin lisättäväksi sana haaksikulkuinen 'purjehduskelpoinen'."

(Päiväämätön merkintä.)

2011-01-08T13:45:00.000+02:00

"Keskusteltiin toimistopäällikkö E. Koivusalon alustuksen pohjalta sanan FRANCHISING mahdollisista vastineista. Päätettiin saattaa taloustiedon sanastolautakunnan tietoon E. Koivusalon esittämä vastine LUVAKE. josta voidaan muodostaa yhdyssanoja, esim. luvakkeenantaja, luvakkeenottaja, luvakeyritys, luvakesuhde, (toimia) luvakepohjalla, ja johdoksia, esim. luvakkeistaa ja luvakkeinen."

- Kielilautakunta, 1987

2011-01-07T13:44:00.000+02:00

"Suomen Pankin omistama Setec oy oli kysynyt lautakunnan kantaa, mikä nimitys olisi suositettava "elektroniseksi rahaksi" kutsutulle maksuvälineelle, jota voidaan ladata käyttäjien korteille joko palkkaa tai käteistä vastaan. Kysyjät olivat itse esittäneet seuraavia ehdotelmia "elektronisen rahan" vastineeksi: toimiraha; makse, makso, maksake, maksain, maksate, maksuke; liikute, liikutin; muute, muutin, muunne; suorike, suorake, suorain, suoranne, suorin, vaihdin, vaihdake, vaihdanne, vaihdoke, vaihdain; tilike, tilite; rahe; siirrite ja siirrin.

Lautakunta piti ehdotetuista parhaana sanaa toimiraha. Lautakunta suositti omana ehdotuksenaan rahalle nimitystä korttiraha ja esineelle, johon raha ladataan, nimitystä rahakortti."
(Valitettavasti tälle irtolehdelle ei ollut päiväystä.)

2011-01-07T13:43:00.001+02:00

"MAINOSMIES PUNTAROI ILMOITUKSIEN LAATUA
Alkukesän ilmoittelussa esiintyi kaksi johtavaa tekijää: puukengät ja pankit. Käsittelemme ensiksi edelliset, koska niiden myymisellä on kiireempi kuin jälkimmäisten sosialisoimisella."

- Liiketaito-lehti, 7-8/1946

2011-01-06T13:41:00.000+02:00

"Yliop. Aimo Rönkä oli tiedustellut DRILLI-käsitteen suomenkiel. nimeä. Keskusteltiin eri mahdollisuuksista (Hakulinen: jynssätä, Itkonen: vatvoa, vanuttaa, toimiston Johtaja: jauhaa), mutta päädyttiin suosittelemaan lainasanaa drilli."

- Kielilautakunta, 1966

2011-01-05T13:41:00.000+02:00

"DISKRIMINOIDA. Tämän kansainvälisen 'erottelua, karsinointia' merkitsevän sanan suom. vastinetta ei pidetä tarpeellisena. Milloin tilapäisesti tarvitaan suomalaista selittävää sanaa, sopii käyttää esim. verbejä vieroa, karsinoida ja niiden johdannaisia."

- Kielivaliokunta, 1947

2011-01-04T13:40:00.000+02:00

"Tri Toivo Rautavaara eli tied., miksi suomessa voisi nimittää naisten puvussaan koristeena käyttämää kukkakimppua - Yhdysvalloissa sellainen on nimeltään corsage ja on kukkakaupoissa tärkeä artikkeli. Päädyttiin suosittamaan maist. Tepon ehdottamaa nimitystä VIEHE."

- Kielilautakunta 1953.

2011-01-03T13:39:00.002+02:00

"Päätettiin ensisynnyttäjän, toissynnyttäjän jne. asemelle esittää sanoja ensilapsinen, toislapsinen jne."

- Kielilautakunta, 1938

2011-01-02T13:34:00.004+02:00

"Lautakunta oli sitä mieltä, että työntekijä-sanan merkitys ei suinkaan rajoitu ruumiillisen työn puolelle, vaan käsittää myös henkisen työn tekijät."
- Kielilautakunta, 1961

Kyllä lämmittää konttorirotan sydäntä tällainen linjaus!

2010-12-22T13:32:00.000+02:00

"ammattipinttymys
Maist. Hagman, postihallitus: företagsblindhet (ammattiin tai työhön uppoutuminen, niin ettei näe juuri mitään sen ulkopuolella) - esitettiin sanaa AMMATTIPINTTYMYS (Hannes Teppo)."
- Kielivaliokunta, 1947

2010-12-21T13:31:00.001+02:00

"alle
Ks. korttia yli."

- Kielilautakunnan arkiston kortisto

2010-12-20T13:30:00.000+02:00

"Weilin + Göös oli tiedustellut mahdollisuutta käyttää almanakan nimissä lyhyempää asua allakka. Oltiin sitä mieltä, että tämä asu ei ole täysin asiatyylinen, mutta että sitä voitaisiin käyttää joidenkin luonteeltaan epävirallisten almanakkojen nimissä."

- Kielilautakunta, 1972

2010-12-19T13:28:00.000+02:00

"Turun Sanomien toimitukselle.
Meille on lähetetty Turusta kimppu leikelmiä, joissa on lehtenne tämänsyksyisten uutisten otsikoita. Lähettäjä vetoaa sekä kielikorvaansa että lapsena saamaansa kieliopintaitoon ja tiedustaa meidän mielipidettämme näistä esittämistään otsikoista ja hänen sanojensa mukaan muissakin lehdissä esiintyvistä samantapaisista kielenkäyttöseikoista."

- Kielilautakunnan moittiva kirje TS:n toimitukselle 1945

Kirjeessä annetaan esimerkeiksi Turun Sanomien oudosta otsikoinnista mm. seuraavat lainaukset: "Ruotsin sanomalehdistöä Demidov Moskovan radiossa syyttää", "Saksan laivaston jakoa Neuvostoliitto vaatii" sekä "Reinin rajansa turvaksi Ranskan on saatava"

2010-12-18T13:28:00.000+02:00

"KIIKARI-sanan tilalle oli tiedustettu suomal. vastinetta. Ei pidetty tarpeellisena, koska kiikari on Suomessa jo ainakin sata vuotta vanha ja asultaankin luontevasti sopii kieleemme."

- Kielilautakunta, 1946.

2010-12-17T13:27:00.000+02:00

"Onnittelu-, valittelu- tai muun adressin suomalaiseksi vastineeksi pantu ehdolle sana KOHDISTE."

- kielivaliokunta, 1946

2010-12-16T13:26:00.001+02:00

"Kirjallisen ilmaisun ohjaava läänintaiteilija Arto Kytöhonka oli lähettänyt lautakunnalle esityksen HAKKERI-sanan käytöstä. Kytöhongan esitys oli samansuuntainen kuin lautakunnan aiemmin kokouksessaan antama suositus. Lautakunta suosittaa HAKKERI-sanaa käytettäväksi innokkaasta tietokoneiden harrastajasta eikä pidä toivottavana HAKKERIN käytön leviämistä rikollista tarkoittavaksi." 

- Kielilautakunta, 1987

2010-12-15T13:20:00.000+02:00

"HERRA SOTAMARSALKKA MANNERHEIM, Päämaja.

Sitä mukaa kun Teidän johtamanne armeija vapauttaa Itä-Karjalan suomalaisväestön ikivanhaa asuma-aluetta, tulee päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi kysymys siitä, missä asussa tämän vierasheimoisten ja vieraskielisten valtiaiden hallinnassa satoja vuosia olleen maakuntamme paikannimistö on esiintyvä suomalaisessa kielenkäytössä ja sen esikuvan mukaan muissakin kielissä. Kokemushan on osoittanut, että venäläisten kartat ja muut heikäläiset lähteet esittävät Itä-Karjalan alkuperäistä suomalaista nimistöä enimmäkseen virheellisessä ja epäluotettavassa asussa, ja luonnollista on, ettei tuo nimistö suomalaisessakaan kirjallisuudessa ole vakiintunutta, sikäli kuin sitä kokonaisuudessaan siinä edes tavataan."

- Kielilautakunta & kaverit kirjeessään Mannerheimille 1942.

Mannerheim suhtautui pienellä varauksella:

"Kun Itä-Karjala toistaiseksi on vain armeijamme valtaamaa, eikä valtakuntaan liitettyä aluetta, on mielestäni kuitenkin ennenaikaista ryhtyä virallisesti nimien muuttamiseen. Sensijaan olisi alustavaan työhön ryhtyminen - nimiluettelon kokoaminen - varmaankin hyvin paikallaan."

Kaiken kaikkiaan Marski oli kyllä kovin yhteistyöhaluinen. Kirjeistä ja pöytäkirjoissa esiintyvästä puhinasta ja hyörinästä päätellen sota-aikana oli ainakin kolme henkilöä, joiden tehtävänä rintamalla oli paikannimien väijyminen ja ihmettely.

2010-12-14T13:19:00.002+02:00

"Mikään selittely ei siis voi muuttaa sitä tosiasiaa, että sana 'ilmastointi' käytettynä tarkoittamaan rakennuksensisäistä ilmansäätöä vaikuttaa liioittelevalta ja sellaisena jopa koomilliselta. Ja kuitenkin jokaisen teknisen termin tärkein ominaisuus mielestämme on oleva koruton asiallisuus."

- Kielivaliokunta, 1941

Kielivaliokunta ehdottaa ilmastoinnin sijaan termiä ILMANSÄÄTÖ.
"Tämä suomen sana sopii näet oivallisesti merkitsemään huoneilman kaikinpuolista teknillistä 'hallitsemista', siis paitsi ilman vaihtoa eli tuuletusta nimenomaan myös sen lämpö- ja kosteussuhteiden säätelyä."

Termin "ilmastointi" leviäminen on ilmeisesti paljolti Suomen puhallintehdas O.Y.:n aikaansaannosta. Hämmentävästi Suomen puhallintehdas on kovasti mielissään valiokunnan positiivisesta suhtautumisesta heidän sanavalintaansa, vaikka valiokunta ihan selvästi on sitä vastaan. Aineisto ei kerro, mistä moinen sekaannus on saanut alkunsa.

Puhallintehtaan kirjeestä:
"Emme voi varmuudella sanoa, olemmeko itse keksineet k.o. sanan, mutta olemme todennäköisesti myötävaikuttaneet sen saattamiseksi yleiseen käyttöön samalla kun olemme työskennelleet sillä tarkoitetun käsitteen tunnetuksi tekemiseksi Suomessa." ... "Käsityksenne, että käyttämämme sana on kielellisesti oikea, on tuottanut meille suurta tyydytystä, koska emme ole asiantuntijoita kielikysymyksissä mutta kylläkin ilmankäsittelykysymyksissä."

2010-12-13T13:18:00.000+02:00

"LASKUTELINE, laite jonka varassa lentokone starttaa ja laskee. Kun tämä lentokoneen osa nykyään ei enää ole mikään teline, olisi saatava kokonaan uusi nimitys tälle laitteelle. Voisko maalentokoneissa sanoa sitä 'maateliksi' ja vesikoneissa 'vesiteliksi'?"

- Prof. Ylisen tiedustelu, 1940

"TELIN asemesta päädyttiin ehdottamaan sanaa JALUS (jalukset; maajalus, vesijalus), jota pidettiin tähän tarkoitukseen kätevänä ja helposti ymmärrettävänä."
- Kielivaliokunta, 1940

2010-12-12T13:17:00.000+02:00

"Valiokunta päätti suosittaa Suomen Yleisradiolle reportaashin sijaan käytätöön otettavaksi  - paremman puutteessa - sanaa SELOSTUS. (SELOSTAA, SELOSTAJA)"

- Kielivaliokunta, 1939

2010-12-10T13:16:00.000+02:00

"Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vastineeksi O.Y. Suomen Yleisradio A.B.:n kilpailussa.
Kilpailuun osallistui 477 henkilöä. Ehdotuksia tehtiin yht. 1607, joista erilaisia 980.

Ammennus, gramofonihelkiö, gramofonikaikue, epotti, avarto, eloittaja, elve, elviste, hokelma, ilmoke, juorumus, jukopää, kaapaste, kaijutelma, kaiku, kiertoselos, kilahdus, kurnuttaja, kuuhaaja, kuulonäkymä, kuulosilmä, kuunnel, kyselmä, käväisö, loihe, loitselma, loitsu, löytöretki, manaus, menoilu, mikroilu, miimi, muovailu, nappailu, näköhaastattelu, ounailu, pakiste, pilke, päläys, pätke, radioilu, radiste, rakennelma, Ratio Kökkäre, ratto, reppo, saalistus, Sammon Helke, sinkoretkeily, tiedonne, tioste, tungelma, tutkimusmatka, urkelma, urkelo, urkkio, utelu, uude(lma), valiste, viestintö, viikkorupate, yleiskuunnel, öiväily"

- Kielivaliokunta, 1939

2010-12-09T13:14:00.001+02:00

Haltia-haltija -draaman lisäksi kielimiehiä on suuresti vaivannut "reportaasi" sanana ja käsitteenä.

"Miksikö 'reportaashi' sitten ei kelpaa? Kyllähän se saa kelvatakin, jollei parempaa löydetä, mutta kovin oudonsointuinen tuo sana suhuäänteineen - reportaashi! - on suomen kieleen. Niin outo, että se kenties saa jotkut kuuntelijat aivan aiheettomasti vieroksumaan koko ohjelma-alaakin."

- Lautakunnan selvitys reportaashi-sanan käytöstä, 1939

2010-12-08T13:13:00.001+02:00

"Cannelinin ruots. suom. sanakirjan uutta painosta varten tiedustellaan valiokunnan mieltä seuraavien sanojen suomalaisista vastineista.
Dubbelgångare - kaksittainesiintyjä
Impressionism - tuokiotaide
Karikera - irvikuvata
Slangspråk - hulttiokieli"

- Kielivaliokunta, 1938

2010-12-07T13:10:00.000+02:00

"Faijaliitti"

- Kielivaliokunta, 1938

Jonkinlaisesta mineraalista on mitä ilmeisimminkin kyse. Mahtava nimi joka tapauksessa.

2010-12-06T13:06:00.001+02:00

HALTIA ja HALTIJA -sanojen käyttö mytologiseen olentoon viitatessa on aiheuttanut päänvaivaa vuosien saatossa.

"Pitkäaikaisen erimielisyyden aihe, kirjoitetaanko haltia vai haltija, kun on kysymys mytologisesta olennosta, sietänee taas joutua uuteen käsittelyyn, nimenomaan sen vuoksi, että Iso Tietosanakirja on vastoin kielioppaiden ohjeita johdonmukaisesti asettunut j:ttömälle kannalle. Kuten tiedetään, on prof. Tunkelo Virittäjässä asettunut puoltamaan J:llistä kirjoitusasua sanoissa haltija ja vartija, koskapa siten säästetään sanojen etymologiaan perehtymättömiltä tarpeeton kielenkäytön kompastin. Valtioneuvos Setälä-vainaja sen sijaan oli j:ttömällä kannalla."

"Toisena mahdollisuutena olisi, että vastoin kaikkia etymologisia tosiasioita konstruoidaan nominatiivi 'haltio', joka merkitsisi hurmiotilaa, ekstaasia."
- Kielivaliokunta, 1937

2010-12-04T13:05:00.000+02:00

"Yliopiston Kotieläintieteellisen laitoksen hapankaalikokeet."

Otsikko "Emäntälehden" lokakuun numerossa 1936. Artikkeli alkaa – kuinkas muutenkaan – Napoleonin sotaretkistä.

2010-12-03T13:04:00.001+02:00

"KAMALAHILLO: Electuarium kamalae."

- Suomen apteekkien käsikauppahakemisto, 1932

2010-12-02T13:02:00.000+02:00

"ROSKAJUMALAT. Valiokunta ei katsonut voivansa omaksua asian suhteen mitään kantaa."

- Kielivaliokunta, 1931

2010-12-01T18:32:00.001+02:00

"BIOLOGIA = ELOTIEDE elokuva-sanan mukaan. Vähemmän vaativassa merkityksessä ELO-OPPI (vrt. kasvitiede, kasvioppi). KASVIELOTIEDE kenties sopisi, mutta ELÄINELOTIEDE on jo onnistumattomampi. Biologiakin sietäisi suomalaistua."

- Kielivaliokunta, 1930

2010-11-09T13:43:00.002+02:00

"SÄYSYKALA - PETOKALAN vastakohta; Hakulisen ja Tepon ehdottama entisen RAUHANKALAN tilalle."
- Kielilautakunta, 1950

2010-10-26T13:41:00.000+03:00

"A.V. Raidan ehdottamia uudissanoja HEITTÄMÖ, TYÖNTÄMÖ, PUTOAMO, HYPPÄÄMÖ, LÄHTEMÖ, TULEMO, AJANOTTAMO, RADIOIMO ei kannatettu."
- Kielilautakunta, 1950

2010-10-21T13:40:00.001+03:00

"Prof. Pihkala oli tiedustellut, sopiiko uuden, soikealla pallolla pelattavan, rugbyn kaltaisen pelin nimeksi SOIKKOPALLO vai ehkä - koska SOIKKO lähinnä merkitsee pesuastiaa - SOIKOPALLO. Lautakunta asettui suosittamaan edellistä."
- Kielilautakunta, 1961

2010-10-19T13:39:00.000+03:00

"Virittäjässä 1/71 julistetun sanakilpailun sato. Mahdollisesti suositeltavia ehdotuksia: KONFRONTAATIO - otsakkaisuus, LOTION - koste, SINGLE (-levy) - yksile, SUPERMARKET - suurostola, UNDERGROUND - maahis-, UNDERSTATEMENT - vähätelmä, VISUALISOIDA - nähtävöidä, ZOOMATA - luistattaa"
- Kielilautakunta 1971.

2010-10-16T13:39:00.000+03:00

"SAAKKUNA. Eräänlainen satu tai tarina. Sanan karjalainen murremuoto on "suakkuna", joten sitä vastaa kirjakielessä asu SAAKKUNA eikä suokkuna, joka on virheellisesti normaalistettu."
- Kielivaliokunta 1947

2010-10-12T13:37:00.001+03:00

"'Venäjän kielen tutkijaa' tarkoittava sana suositettiin kirjoitettavaksi geminaatallisena asuun RUSSISTI."
- Kielilautakunta, 1979

2010-10-08T13:17:00.000+03:00

"Vanamo-seura oli tiedustellut suom. vastinetta adjektiiville RUDERALIS, joka tarkoittaa 'asuntojen ja kylien tienoilla esiintyvää'. Ehdotettiin adjektiivia KYLÄISÄ."
- Kielilautakunta, 1950

2010-10-06T12:58:00.001+03:00

ROTTIENTORJUNTA. Selvempi kuin "rottavarmistus".
- Kielilautakunta, 1949

2010-10-05T13:44:00.002+03:00

"Lausuttiin, että MITÄTÖNTÄÄ -verbi on hankala käytännössä (on käytetty myös lyhyempää asua MITÖNTÄÄ); vastaavanlainen -TONTAA-johtotyyppi tarvitaan kuitenkin tekniikan alalla, ja siellä on jo käytössä esim. KAASUTONTAA, HAPETONTAA."
- Kielivaliokunta, 1946

2010-09-30T13:44:00.000+03:00

"Sekä miehen että naisen paidassa on miehusta, mutta myös miehen housuissa.(?)"
- Kielivaliokunta, 1944

2010-09-27T13:49:00.000+03:00

"Prof. Itkosen ehdotuksesta kehotettiin Kielitoimistoa lähettämään tärkeimmille lehdille kehotus käyttää asua HASIS."
-Kielilautakunta, 1970

2010-09-26T13:49:00.000+03:00

Arkistojen kätköistä löydettyä hammaslääkärisanastoa vuodelta 1936. Käytössä ollut sana ensin, kielilautakunnan ehdotus sen jälkeen. Hyytävää.

ekskavaattori = koverrin

ekstraktiopihdit = poisto-, vetopihdit

kautteri = poltin, syövytin

stikkeli = kaiverrin
skaavari = kaavin
lehtisahan varsi, parempi: lehtisahan kaari
juotospinsetti = juotos-atulat
ruuvimeisseli = ruuvitaltta
kramponkipihdit = väkäpihdit

Lansetti = viiltoveitsi
Raspatorium = kalvin(rauta)
Raspi voidaan hyväksyä toistaiseksi. Resektiopihdit samoin
Sirkkeli = länkiharppi
Klossi (suu- ja nenäontelon välisen halkion täyte) = tuke, lakituke (myös tölkkä, tulppa)

Fantomi-sanalle (merk. harjoitustyönä tehtyä proteesia) ei keksitty vastinetta.

2010-09-20T13:47:00.000+03:00

"Oy Fazerin Musiikkikauppa tiedusteli, miksi voitaisiin nimittää hitaasti pyörivää äänilevyä, jonka soittoaika on tavallista pitempi. Mainittiin monia mahdollisuuksia, esim. kesto-, pitkäsoittolevy, mutta päädyttiin suosittamaan termiä KAUANSOIPA, jota voitaisiin käyttää substantiivisesti, ilman LEVY-sanaa."
- Kielilautakunta, 1952

2010-09-15T16:43:00.002+03:00

"Talouselämä-lehdessä oli ehdotettu (mainos)kampanjalle vastinetta (mainos)mittely. Hyväksyttiin toimiston johtajan kirje, jossa tätä ehdotusta vastustettiin. Kampanja-sana sopii hyvin suomen kieleen; omaperäistä sanaa suosiva voi käyttää sanaa mainosrynnäkkö."
- Kielilautakunta, 1968

2010-08-23T14:08:00.000+03:00

"KABINETTI eli 'ravintolan yksityishuone'. Mainittu suom. vastineiksi sanat ERIÖ (sopiva, mikäli Kansallisteatteri on luopunut sen käytöstä WC:n nimenä), KAMMIO, SULKIO, ERI(S)HUONE."
- Kielilautakunta, 1950

Kammio ja sulkio eivät kuulosta järin markkinointikelpoisilta nimiltä. Vieläköhän Kansallisteatterissa vessaa kutsutaan eriöksi?

2010-08-19T12:52:00.000+03:00

"Urheilukilpailuissa viimeiseksi jääneen kilpailijan (myös joukkueen) leikill. nimityksenä on ollut meilläkin JUMBO. On kysytty sille suomal. vastinetta. Päätetty panna ehdolle sana NALLI, joka tunnetaan sanonnasta 'jäi kuin nalli kalliolle'".
- Kielivaliokunta, 1946

Nalli! Tykkään!

2010-08-18T13:24:00.000+03:00

"Vastine-ehdotuksia englanninkieliselle ilmaukselle JET LAG: LENTOVIIVE, JÄTTÄMÄ, LENTOHEITE, HEITE ja VISKE. Kokouksessa 19.3.1979 pidettiin suositettavana vastineena sanaa AIKAERORASITUS."
- Kielilautakunta, 1979

Viske on minusta oikein toimiva jet lagin korvike, suositti lautakunta mitä hyvänsä.

2010-08-16T14:22:00.000+03:00

"JATKOLEIKE - Ks. nurkkaromaani."

Ei päiväystä, ei kontekstia. Eikä varmaan yllätä, ettei kyseistä "nurkkaromaania" löydy mistään päin arkistoja. Minulla ei ole aavistustakaan, mihin tällä viitataan.

2010-08-12T14:14:00.002+03:00

"Sanan INDOKTRINAATIO vastineeksi ehdolla olleista - ennestään UJUTUS, PURETUS, ÄLYTYS, ISKOSTUS, PROPAGOINTI, uusina OPITUS, OPENNUS - ei mitään pidetty suositettavana."
- Kielilautakunta, 1976

2010-08-11T15:07:00.002+03:00

"IMUSAVU = 'tupakanpoltossa syntyvä savu"; tupakan itse kytiessä syntyy KYTEMÄSAVU."
- Kielivaliokunta 1945

2010-08-10T13:06:00.002+03:00

"Tekn. tohtori Ryti ja tohtori Sadeniemi pitivät hyvinä sanaa HUOMINTA ('huomioon otto') ja verbiä HUOMIA ('ottaa huomioon')."
- Kirjevastaus n:o 116/56

2010-08-09T14:20:00.000+03:00

"HAPANLOHKO = 'hapatetusta taikinasta ja nauriinlohkoista valmistettu ruokalaji. Itämurteiden sana."
-Kielivaliokunta, 1936

Googlauksen perusteella hapanlohko vaikuttaisi olevan suunnilleen jonkinlaista ruisleipäperunapuuroa. Vieläköhän sitä mahdetaan syödä Suomessa?

2010-08-06T12:57:00.000+03:00

"HAPANIMELÄ. Tämän leivännimityksenä käytetyn termin sijaan päätettiin ehdottaa sanaa varikoinen."
- Kielivaliokunta, 1936

Että tiedätte sitten seuraavan kerran kiinalaisessa ravintolassa syödessänne! Sitä friteerattua tofukikkaretta pyöritellään varikoiskastikkeessa eikä missään hapanimelässä!

2010-08-05T12:56:00.000+03:00

"FLANELLI. Sana kelpaa, mutta huomautettiin, että vanhastaan on olemassa flanellia merkitsevä sana RAPIKKO."
- Kielivaliokunta 1944

2010-08-04T12:55:00.000+03:00

"FIKTIOLEIKKI = pikkutyttöjen nukkeleikit, kotileikit, poikien käyttäminen esim. toista lasta hevosena jne. Tieteelliseen esitykseen sopii FIKTIOLEIKKI, mutta sen ohelle ehdotetaan suomal. sanoja TEETTELYLEIKKI, KUVITELMALEIKKI, TEENTELYLEIKKI."
- Kielivaliokunta, 1946

Tytöt leikkii nukeilla sillä aikaa kun pojat käyttää muita lapsia hevosina. Asia selvä.

2010-08-03T12:53:00.000+03:00

"E-loppuisten NALLE-tyyppisten sanojen taivutus."
- Aihe kielilautakunnan kokouksessa 1982.

2010-07-30T12:53:00.001+03:00

"Sanaa DATASIIRTOVERKKO ei pidetty hyväksyttävänä suomen kieleen huonosti sopivan sanan DATA vuoksi. Lautakunta piti mahdollisena sanoja TIEDONSIIRTOVERKKO ja KONETIETOVERKKO."
- Kielilautakunta, 1981

2010-07-29T12:52:00.000+03:00

"Fuksi-nimitystä lienee osakuntien säännöissä käytetty vasta v:sta 1932, jolloin eri osakunnissa otettiin käytäntöön n.s. fuksikasvatus. Fuksin ohella käytetään myös nimityksiä MURSU ja BEAANI, jotka eivät myöskään tunnu sopivilta, koska niillä on tietty halventava sävy."
- Herra Tolvasen kirje kielivaliokunnalle 1939

2010-07-28T12:50:00.000+03:00

"Suomen Ladun ehdotuksesta päätettiin puoltaa termiä AUTOMAJA, "asuntovaunu".
- Kielilautakunta 1961

Saataiskohan Suomen armeijalle lanseerattua tälleen jälkikäteen termi PANSSARIMAJA! Ja sit kanssa TELAMAJA sekä HYÖKKÄYSMAJA!

Niin ja mikäettei lapsia voitaisi työnnellä kaupungilla LASTENMAJASSA. Ja junassa matka kuluisi pirteästi ...RAVINTOLAMAJASSA!

Ei suotta kielilautakunta tee arvokasta työtä Suomen kielen edistämisen eteen!

2010-07-26T12:49:00.000+03:00

"Audiovisuaalinen eli kuulonäöllinen."
- Kielilautakunta, 1950

2010-07-22T12:49:00.001+03:00

"Sanaa ASTEVAIHTELEMATTOMUUS ei pidetty moitteettomana."
- Kielivaliokunta, 1946

Mutta ei siihen toisaalta myöskään ehdotettu mitään parannusta tai edes kerrottu, mikä siinä tarkalleen aiheutti moitteettomattomuuden.

2010-07-21T12:47:00.000+03:00

"Vt. professori Sihvo oli tiedustellut sopivaa nimeä sielunhoitoon hakeutuvalle. Kielilautakunta päätti suosittaa sanaa ASIAKAS. Mahdollisena pidettiin sanaa TURVATTI, jos tarvitaan termiä."
- Kielilautakunta, 1980

2010-07-20T12:46:00.000+03:00

"AIVIMINEN ja LUOTTELU ovat yliluomista; aiviminen on tiheämpää ja matalampaa, luotteleminen harvempaa ja syvempää."
- Kielivaliokunta, 1944

Puhtaasti lonkalta arvaisin tuon liittyvän jotenkin kankaisiin ja ompelemiseen. Mutta ihan yhtä hyvin noi voisi olla jotain 1. maailmansodan ilmamanööverejäkin.

"Merde! Saksalainen sikakoira luotteli Fokkerissaan suoraan auringosta! Edes tiukka aiviminen ei pelastanut peräsintäni luotisuihkulta!"

2010-07-19T12:45:00.001+03:00

"Teknillisen Sanaston toimitus tiedustanut sanalle AGGREGAATTI vastinetta. Valiokunta ehdotti sanaa KYTKELMÄ. (Aggregaatiksi kytketään esim. moottori ja dynamo. Valaistusaggregaatti.)"
- Kielivaliokunta, 1937

2010-07-16T13:09:00.001+03:00

Miksi tässä on kuva jonkinlaisesta kortistosysteemistä? Jotta tätä sivua mainostavassa Facebook-statuspäivityksessäni olisi muutakin kuin vain tylsää linkkitekstiä! Shokeeraavaa!

2010-07-15T12:43:00.000+03:00

"Prof. Saarimaan ehdotuksesta päätettiin suositella STT:lle ääntämystä NJUUJORK (New York), SA NFRANSI SKO (San Francisco) ja (T)ŠIKAAGO (Chicago)."
- Kielilautakunta, 1959

2010-07-14T12:42:00.001+03:00

"Suunnitellusta z-kirjaimen käytön supistamisesta päätettiin luopua sen herättämän vastustuksen vuoksi."
- Kielilautakunta, 1969

2010-07-13T12:39:00.003+03:00

"Tohtori Sadeniemen alustus YLI ja ALLE -sanojen käytöstä oli esillä, ja sen ponteen yhdyttiin. Haluttiin kuitenkin tähdentää, että yhä edelleen oli usein asetettava etusijaan jokin muu ilmaus."
- Kielilautakunta, 1958

2010-07-12T15:57:00.000+03:00

"VALSSI

Jyrässä on miel. TELA kuin VALSSI."
- Kielilautakunta, 1951

Ja minä kun luulin kyseisen pöytäkirjamerkinnän käsitelleen sitä tanssia. Toisaalta häätela olisi hieno perinne!

2010-07-09T15:55:00.002+03:00

"Puheenjohtajan ehdotuksesta päätettiin lähiaikoina ottaa esille kysymys yleisradion kielenkäytöstä. Huolimaton puhekieli valtaa siellä tilaa levottomuutta herättävällä tavalla. Myös koulut kaipaavat ohjeita tässä suhteessa." - Kielilautakunta, 1973

Lautakunnan synkin hetki! Herran vuonna 1973 oikeakielisyyden rautainen ote kansasta alkaa lipsua! Kielilautakunta nostaa hälytystasoa ja sulkee bunkkerin ovet!

2010-07-08T15:54:00.001+03:00

"Luettiin opettaja Rauhalan kirje, jossa ehdotettiin uudissanaa NIISTE räkä-sanan sijaan. Sanaa pidettiin mahdollisena, mutta ei suotavana."
- Kielilautakunta, 1976

2010-07-07T15:50:00.004+03:00

"Colour conditioning eli VÄRISUHDITUS" - Kielilautakunta, päivämäärä puuttuu

Minulla ei ole aavistustakaan, onko värisuhditus lyöntivirhe vai ihan oikea ehdotus. Tämä on aika yleinen ongelma monien kielilautakunnan ehdotusten kanssa.

2010-07-06T15:45:00.002+03:00

"VIIHDE-

Yleisradion ja Suomen Kuvalehden toimeenpaneman kilpailun tuloksena saatu sana arvokkaan, taiteellisen ajanvietemusiikin ja -kirjallisuuden nimeksi, esim. viihdemusiikki, viihdekirjallisuus, viihdeohjelma, viihdeosasto jne."
- Kielivaliokunta 1947

Go arvokas ja taiteellinen ajanviete!

2010-07-05T15:44:00.004+03:00

"Serpin pakinan innoittamana oli prof. Tunkelo esittänyt Helsingin Sanomissa 3.12.40 kansankielen sanaa VERKILÖ otettavaksi käyttöön takinripustinsilmukan lyhyempänä nimenä."
- SKS:n kielivaliokunta 1940

Samassa yhteydessä suositettiin ottamaan käyttöön myös VIILEKKEET (housunkannattimet) sekä LAISKA (vaatteenripustin).

2010-07-01T15:42:00.000+03:00

"Oli tiedusteltu, olisiko par. käyttää fraasia OTTAA VAARIN ~ VAARI siten, että jälkimmäinen sana on muuttumatta VAARIN-asussa, vai siten, että se vaihtelee eri objektin sijoissa lauseyhteyden mukaan. Lautakunta suositti ensi sijalle objektin mukaista taivutusta perustellen kantaansa lähinnä sillä, että se on Raamatun käytäntö, ja myös Nykysuomen sanakirjan aineksella, jossa objektin mukainen taivutus oli vallitsevana."
- Kielilautakunta, 1953

Aina on hyvä muistaa, että asioita voi perustella Raamatun käytännöillä. Jopa vaarin asua.

2010-06-30T15:41:00.000+03:00

"UME = sumu, jonka aikana näkyvyys on 1-2 km (0-1 km = SUMU, 2-10 km = UTU)."
- Kielilautakunta, 1950

2010-06-29T15:40:00.000+03:00

"Yliop. Saarimaa tiedusti, onko hyväksyttävää liikekirjeenvaihdossa käytetty sana TÄNÄINEN, joka on lyhyempi kuin TÄMÄNPÄIVÄINEN. Sanaa pidettiin hyväksyttävänä."
- kielivaliokunta, 1936

2010-06-28T15:39:00.000+03:00

"Prof. M.J. Kotilainen on ehdottanut käytettäväksi sanaa TYYTYISÄ kasvista, joka ei ole 'vaatelias', vaan voi kasvaa hyvin karuillakin paikoilla. Sanaa VAATIMATON pidettiin myös sopivana."
- Kielilautakunta, 1954

2010-06-24T15:37:00.000+03:00

"Sisäasiainministeriön poliisiasiain esittelijä oli tiedustanut suomenkielistä vastinetta sanalle VIINATROKARI. Keskusteltuaan valiokunta päätti suosittaa seuraavia sanoja: 1) PIRTURI, 2) SALAVIINOITSIJA ja 3) SALAVIINURI, mainitussa järjestyksessä."
- SKS:n kielivaliokunta, 1938

2010-06-23T15:32:00.001+03:00

"Uusi kuvalehti oli julistanut kilpailun, jotta saataisiin uudet nimitykset käsitteille SCOOTER ja MOPED; parhaiksi katsottiin ehdotukset HURU (scooter) ja NOPSO (moped)."
- Kielilautakunta, 1955

Mainioita nimiä, mutta mopo ja skootteri taisivat lopulta vetää pisimmät korret. Eipä silti, Nopso olisi oikein näppärä nimi mopolle. Joskaan ei ehkä kauhean katu-uskottava.

2010-06-18T15:22:00.004+03:00

"Eräitä vankienkuulustelumenetelmiä kuvaava sana AIVOPESU kuuluisi lautakunnan mielestä paremmin AIVOJENPESU."
- Kielilautakunta, 1955